Martti Lutherin teosta Juutalaisista ja heidän valheistaan on käytetty perustelemaan juutalaisvainoja muun muassa Adolf Hitlerin johtamassa Saksassa. Kirjaan vedottiin esimerkiksi vuoden 1938 Kristalliyön juutalaisvainoissa, kun marraskuun 9.-10. päivän välisenä yönä tuhottiin yli 1000 synagogaa, juutalaisia hautausmaita, liikkeitä ja koteja. Kymmeniä ihmisiä sai surmansa.
Holokaustin perintö sai luterilaiset kirkot sodan jälkeen arvioimaan suhdettaan Lutherin myöhäisvaiheen avoimeen antisemitismiin. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuodesta 1977 toimineen Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän historian mukaan Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsenkirkot irtisanoutuivat Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista Budapestin yleiskokouksessa vuonna 1984. Suomen luterilainen kirkko on LML:n jäsen.
Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä oli mukana myös valmistelemassa vuonna 1990 annettua Driebergenin julistusta, jossa luterilaiset kirkot ilmaisivat kollektiivisen syyllisyytensä juutalaisvainoihin ja pyysivät niitä anteeksi.
Kun Suomen valtio pystytti Helsingin Etelärantaan muistomerkin toisen maailmansodan aikana Suomesta luovutettujen juutalaispakolaisten muistoksi, kirkko oli mukana valmistelemassa muistomerkkiä. Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän historian mukaan myös kirkon tulkittiin liittyvän puhemies Paavo Lipposen Suomen valtion puolesta esittämään anteeksipyyntöön juutalaisluovutuksista.
Kirkko ja juutalaisuus työryhmän historia vuosilta 1977-2013 on luettavissa täällä.
Lue myös: Kansallissosialistinen järjestö aikoo julkaista Lutherin juutalaisvastaisen kirjan suomeksi
Professori: Luther-pamfletin julkaisu koettelee pykälien rajoja
Ilmoita asiavirheestä