Kansainvälisen seurakunnan johtava pastori Timo Keskitalo ei usko monienkaan turvapaikanhakijoiden yrittävän huijata itselleen oleskelulupaa väittämällä, että he ovat kääntyneet muslimista kristityksi.
A-studio kertoi keskiviikkona iranilaismiehestä, jonka kääntymystä Helsingin hallinto-oikeus ei uskonut aidoksi. Mies on osallistunut Suomessa Kansainvälisen seurakunnan toimintaan ja voisi joutua ohjelman mukaan kotimaassaan hengenvaaraan. Pastori pitää selvänä, että mies on kristitty.
Keskitalo kertoo Kotimaa24:lle, että tapaus on seurakunnassa käyvien joukossa harvinainen mutta ei täysin ainutlaatuinen. Uskontoon kohdistuneita uskottavuusongelmia on tullut vastaan muutaman kerran vuosien varrella, mutta aiemmin viranomaiset eivät ole kirjoittaneet niitä perusteluissaan niin selvästi esiin.
Keskitalo arvelee, että uskonnolla yritetään huijata korkeintaan viimeisenä oljekortena.
– Kun poliisi on jo viemässä lentokentälle, henkilö voi heittää, että hän on sitten kristitty. Se tapahtuu siinä toivossa, että asema tulisi paremmaksi. Oikeasti asema ei parane. Kun muslimi kääntyy kristityksi, hän joutuu monen hankaluuden eteen. Ei kukaan sellaista huijaa, Keskitalo sanoo vakuuttuneena.
Keskitalon mukaan muslimista kristityksi kääntyneen oma perhe voi hylätä tai perheelle voi tulla vainoja alkuperämaassa. Uhkailuja esiintyy joskus myös Suomesta käsin.
Keskitalo ei ymmärrä, millä asiantuntijuudella viranomainen voi päättää, onko jonkun usko aitoa vai ei.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo puolestaan esittää Keskitalolle vastakysymyksen.
– Mistä joku muu saa paremman tiedon arvioida asiaa? Suomi on oikeusvaltio, ja jos koko ajan lähtee siitä, että päätöksentekijäviranomaisen tai tuomioistuimen ratkaisut ovat päin mäntyä, tilanne on hieman kyseenalainen, Repo sanoo.
Hänen mukaansa maahanmuuttovirasto haastattelee jokaisen turvapaikanhakijan henkilökohtaisesti ja selvittää tämän taustan. Jos oleskelulupahakemus evätään maahanmuuttovirastossa, henkilöllä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja viime kädessä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
– Maahanmuuttovirastossa selvitetään, millainen on alkuperämaan uskonnonvapaus ja miten uskonnollisia vähemmistöjä vainotaan. Useassa maassa kristinusko on kriminalisoitu lainsäädännössä, mutta seuraamuksia tulee vain erittäin aktiivisesta käännytystyöstä, Repo sanoo.
Hänen mukaansa maahanmuuttoviraston tehtävä on arvioida, onko hakijan kertomus uskottava ja ovatko jotkut seikat ristiriidassa yleisten faktatietojen kanssa.
Jos turvapaikanhakija esimerkiksi kertoo olleensa kotimaassa vangittuna mielenosoituksen jälkeen, maahanmuuttajavirasto ottaa selvää, onko kerrottuja mielenosoituksia ja kyseenalaisia vangitsemisia oikeasti tapahtunut.
Viranomaiset ovat myös hereillä, jos hakijan kertomus turvapaikan perusteista muuttuu.
– Sillä on vaikutusta, jos henkilö vaikkapa ensin ilmoittaa perusteeksi vain sen, että yleinen turvallisuustilanne on huono, ja vasta myöhemmin hän esittää perusteeksi sen, että kristinusko on vähemmistöuskonto, Repo sanoo.
Eikö sitten ole uskottavaa, että henkilö on kääntynyt kristityksi vasta Suomessa?
– Toki on mahdollista. On tapauksia, joissa näin todetaan, mutta silloinkin pitää tehdä uskottavuusarvio ja selvittää, mihin tilanteeseen henkilö joutuu kotimaassaan.
Ilmoita asiavirheestä