Kaverini olivat ilmoittaneet minut Maajussille morsian -tv-ohjelmaan. Sanoin tarvitsevani paljon miettimisaikaa ja niinpä pähkäilin asiaa kolme kuukautta. Rukoilin, että jos suostun, lähden mukaan vain oikeista syistä. Osallistumalla en haluaisi tavoitella tunnettuutta ja kuuluisuutta vaan ajatella, että olisi kiva löytää joku, johon olisin oikeasti ihastunut. Mietin, olenko tarpeeksi perillä itsestäni.
Tajusin, että vaikka itse olisin täyttä häkää menossa televisioon ja julkisuuteen, Herra voisi vielä asettaa tielleni jonkun odottamattoman esteen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sain varmuuden tajutessani, että mikä onkaan mediaa parempi paikka puhua Jeesuksesta. Sen jälkeen ei mielessä kaihertanut enää minkäänlainen epävarmuus.
Vielä neljä vuotta sitten olin ammattikoulua käyvä opiskelija, joka touhusi kaikkea, mitä nuoret touhuavat. Viikonloput olivat joskus melkoista menoa ja kokolailla huuruisia.
Eräänä päivänä olin konehallilla rassailemassa mopoani, kun luokseni poikkesi kylänmies, joka alkoi puhua Jeesuksesta. Vaivauduin ja toivoin miehen poistuvan nopeasti, vaikka kuitenkin kuuntelin hänen juttujaan. Mies kysyi, saako hän rukoilla puolestani.
Vastasin myöntävästi, vaikken tiennyt miksi niin tein. Sen jälkeen hän tiedusteli, haluanko antaa elämäni Jeesukselle. Siihenkin myönnyin hänen mielikseen. Ajattelin vielä, että jos joku saa tietää.
Jatkoin baareissa ja yökylissä kulkuani, mutta jokin alkoi pikkuhiljaa muuttua. Raamatussa sanotaan, että se, joka suullaan sanoo, että Jeesus on Herra, pelastuu.
Vuosi oli sellaista Jaakobin painia, mutta pikkuhiljaa minusta alkoi tuntua, etten saanut baareista enkä naisseikkailuistani enää mitään. Olin sydämessäni surullinen ja tunsin, että saan elämän iloni muualta. En halunnut enää satuttaa muita enkä itseäni.
Olen miettinyt, että se päivä, kun naapuri pysähtyi hallille, käänsi kelkkani. Nyt meillä on suunnitteilla navetan rakentaminen ja uskon vahvasti, että se valmistuu, mikäli se on Jumalan tahto. Minulta ovat ystävät kyselleet, olenko muuttunut näiden vuosien aikana. Olen se sama vanha Tero, mutta tapani ja käytökseni ovat muuttuneet.
Yksi asia jäi harmittamaan Maajussi-ohjelmassa. Nimittäin minulta jäi sanomatta, että Jeesus rakastaa jokaista ihmistä. Me kaikki olemme samalla viivalla.
Kuva: Seija Väre. Tero Lounasvaara, 23-vuotias maanviljelijä Merikarvialta, oli mukana tämän syksyn Maajussille morsian -ohjelmassa.
Lue myös:
Seurakunnan nuorisotyönohjaaja hurmasi maajussin
Ilmoita asiavirheestä