Markku Hietaharju esittää kaikki Bachin urkuteokset – ”Ilman Lutheria ei olisi Bachia”

Johan Sebastian Bach on kaikkien maailmanhistorian säveltäjien joukossa se kirkkain liekki, ajattelee Turun tuomiokirkkoseurakunnan urkuri ja kansainvälisissäkin urkukilpailuissa palkittu Markku Hietaharju.

Hän aikoo esittää reformaation juhlavuonna Bachin koko urkutuotannon. Soivaa musiikkia on yhteensä 20 tuntia, ja teokset esitetään 21 konsertissa Turun tuomiokirkossa.

– Bachin tuotannossa on todellisia helmiä, joita ei juuri koskaan kuule soitettavan. Joukossa on ollut itsellenikin paljon yllätyksiä, Hietaharju kertoo.

– Esimerkiksi Kirnberger-kokoelmassa on pelkälle sormiolle sävellettyjä koraaleja, jotka ovat kertakaikkisen kauniita. Ne ovat olleet myös kollegoille uusia tuttavuuksia.

Musiikillista ruisleipää – eikä yhtään siirappia päälle

Bach eli noin kaksi vuosisataa Martti Lutherin syntymän jälkeen. Miksi Hietaharju on halunnut kunnioittaa reformaatiota nimenomaan Bachin konserttisarjalla?

– Bach toimi koko elämänsä luterilaisessa ympäristössä. Hän oli suuren osan työurastaan kanttorina luterilaisen kirkon palveluksessa, Hietaharju taustoittaa.

Määrällisesti suurimman osan tuotannostaan Bach kirjoittikin evankeliselle jumalanpalvelukselle. Hänen pääsoittimensa oli urut.

Luther harrasti tunnetusti musiikkia ja käytti sitä runsaasti jumalanpalveluksissa. Ilman Lutheria ei olisi Bachia, on luonnehdittu.

Bachille tuli lopulta niin merkittävä jalansija luterilaisessa kirkossa, että häntä on kutsuttu viidenneksi evankelistaksi. Samalla Bachin tuotanto on esimerkki siitä, miten suuri vaikutus kirkkomusiikilla on ollut koko länsimaiseen säveltaiteeseen.

Hietaharju kuvailee Bachin musiikin olevan ajatonta ja puhuttelevan siksi ihmisiä niin laajasti.

– Hän on kaikkien säveltäjien joukossa kirkkain liekki. Musiikki on täydellisen hyvin tehtyä, Hietaharju kehuu.

Bach I–XIV -sarjan ensimmäinen konsertti pidettiin juhlavuoden käynnistyessä lokakuun lopussa. Viimeinen konsertti järjestetään loppujuhlassa noin vuoden kuluttua.

Hietaharju kertoo, että ensimmäisestä konsertista tuli innostunutta palautetta.

– Ihmiset kommentoivat, että on hienoa, kun keskitytään kerrankin musiikilliseen ruisleipään eikä laiteta yhtään siirappia päälle. Bachin tuotanto onkin täyttä tiivistettä.

Seuraava konsertti on edessä 20. marraskuuta. Sarjan konserteista 14 on iltakonsertteja, 7 lyhyempiä lounaskonsertteja.

Toista näin laajaa yhden säveltäjän urkusarjaa ei ole

Bachin urkutuotanto on hyvin laaja. Esitettäviä kappaleita on niin monta sataa, että Hietaharju ei ole pysynyt laskuissa perässä.

– Toista yhtä laajaa yhden säveltäjän urkusarjaa ei ole. Muiden säveltäjien töistä ei olisi pystynyt tekemään näin mittavaa konserttisarjaa, Hietaharju kertoo.

Idea konserttisarjaan syntyi spontaanisti.

– En ollut siitä pitkään haaveillut. Ajatus vain syntyi, ja reformaation juhlavuosi tuntui luontevalta ympäristöltä toteuttaa tämä konserttisarja, Hietaharju miettii.

– Opintojeni alkuvaiheissa Bach oli jatkuvasti keskiössä, mutta viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole juuri päässyt soittamaan hänen tuotantoaan. Ehkä pitkä Bach-paasto vaikutti siihen, että tuntui hyvältä työstää hänen teoksiaan nyt systemaattisesti.

Mitähän reformaatio merkitsee Hietaharjulle?

– En ole tuota paljon miettinyt, Hietaharju kommentoi.

– Elämme luterilaisessa maailmassa, ja se vaikuttaa kaikkeen, mitä teemme. Sen ominaispiirteitä alkaa usein huomata silloin, kun siirtyy katolilaiseen maailmaan.

”Urkujen asema ei horju”

Hietaharju työskentelee urkurin virassa, joita löytyy Suomessa lähinnä tuomiokirkkoseurakunnista. Urkuri keskittyy pääasiassa urkujen soittamiseen, eikä toimenkuvaan kuulu esimerkiksi laulua samassa määrin kuin kanttorilla.

Hietaharju ei ole huolissaan siitä, että kevyen musiikin ja muiden soitinten invaasio kirkollisiin toimituksiin horjuttaisi urkujen ja samalla hänen työnsä asemaa.

– Urut ovat suuren tilan ja suuren joukon säestysinstrumentti, jonka pystyy hallitsemaan yksi ainoa ihminen. En näe, että muut soittimet pystyisivät syrjäyttämään sitä, Hietaharju toteaa.

– Suomessa on myös runsaasti ihmisiä, jotka haluavat opiskella urkujen soittamista.

Hietaharju on opettanut Sibelius-Akatemiassa urkujen soittoa 30 vuotta. Hänen mukaansa opiskelijoiden taso ei ole laskenut, vaan opiskelijoissa on yhä todella lahjakasta potentiaalia.

– Toisaalta varjokuvia tietenkin on ilmassa kaikessa, mikä liittyy kirkkoon ja kirkon tulevaan talouteen, Hietaharju lisää.

Hietaharjuun itseensä urut tekivät soittimena suuren vaikutuksen jo lapsena kansakouluaikoina. Hän aloitti pianonsoiton opiskelun ja harjoitteli urkujen soittoa omin päin.

Ensimmäisen kerran hän säesti jumalanpalveluksessa 13-vuotiaana. Vuoden, kahden kuluttua siitä hän aloitti varsinaiset urkuopinnot.

Myöhemmin Hietaharju opiskeli Suomen lisäksi ulkomailla, muun muassa Saksassa. Hän on suorittanut Konzertexamen-tutkinnon Lyypekissä erinomaisin arvosanoin.

Sekä Luther että Bach olivat saksalaisia. Onko Hietaharju kotonaan juuri saksalaisessa musiikkimaailmassa?

– Enemmänkin kyse on ollut sattumasta. Lähdin Lyypekkiin hyvän opettajan perässä, Hietaharju vastaa.

Markku Hietaharju

• Urkutaiteilija, Turun tuomiokirkkoseurakunnan urkuri vuodesta 2006, urkujensoitonopettaja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1986.

• Esiintynyt kotimaan lisäksi runsaasti ulkomailla, saavuttanut palkintosijoja kansainvälisissä urkukilpailuissa. Hänelle on myönnetty kahdesti valtion taiteilija-apuraha.

• Esiintynyt useilla äänilevyillä ja tehnyt radionauhoituksia.

• 55-vuotias, kotoisin Liedosta, asuu Maskussa.

Johann Sebastian Bach

• Vuosina 1685–1750 elänyt saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

• Bachia pidetään yhtenä Euroopan tärkeimmistä klassisen musiikin säveltäjistä.

• Sävelsi yli tuhat teosta, joista suurin osa kirkollista musiikkia, kuten messuja, oratorioita, passioita, kantaatteja, fuugia ja preludeja.

• Tunnetuin Bachin urkuteos on Toccata ja fuuga d-molli. Se tulee usein vastaan esimerkiksi elokuvissa.

Kuva: Maria Kesti

Seuraava Bach I–XIV -sarjan konsertti järjestetään lauantaina 10.12. kello 16 Turun tuomiokirkossa.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuottamustyö ei ole vain rahan vahtimista – ”On muistettava myös hengelliset tarpeet”
Seuraava artikkeliKirkkoherraraati: Nuoret tarvitsevat vaikutusvaltaa kirkossa, keinot ovat vielä hakusessa

Ei näytettäviä viestejä