Martti Esko ei anna kiitettävää arvosanaa suomalaiselle kriisiviestinnälle. Hänen mukaansa valtasuhteet eivät vieläkään ole selvät, eli kuka vastaa kriisin keskellä ja mistä.
Vuonna 2010 Esko sattui olemaan Uudessa-Seelannissa, kun maassa tapahtui 29 kaivosmiehen hengen vaatinut onnettomuus. Uudessa-Seelannissa kriisi hoidettiin hienosti.
– Hallituksen edustajia ja pääministeri olivat välittömästi paikalla. Informaatio oli tiivistä ja koko ajan sai informaatiota. Meillä olisi tästä Suomessa opittavaa.
Eskon mukaan esimerkiksi Suomessa tapahtuneet kouluampumiset ovat osoittaneet, ettei kriisiviestintä suju kovin hyvin.
– Täällä ei ole selkeää hahmoa, joka kantaa tilanteissa vastuuta. On epäselvää, kuka asiaa hoitaa. Valtasuhteet pitäisi selkeyttää ja tehdä kuivaharjoittelua.
Kriisiviestintä on Eskon mukaan lahjomatonta.
– Oman sisäisen maailman on oltava valmiina, tv:stä näkee heti, ovatko sanat aitoja.
Tällä hetkellä Suomessa on ainakin presidentti, joka on käynyt läpi kovia, muun muassa selvinnyt tsunamista ja menettänyt vaimonsa liikenneonnettomuudessa.
– Olen ajatellut samaa. Sauli Niinistö on itse käynyt läpi niin rajun kriisin, ettei hänen tarvitse revitellä, vaan puhe kriisitilanteissa olisi varmasti aitoa, Esko sanoo.
Martti Esko oli työurallaan kirkon perheasiain johtajana sosiaali- ja terveysministeriön Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuuksissa -työryhmän jäsen. Hän oli myös kantamassa eri tavoin vastuuta suomalaisissa isoissa kriiseissä. Esimerkiksi Estonian upottua hän oli tukemassa pelastustöitä tehneitä.
Lue Martti Eskon henkilöhaastattelu 11.10. Kotimaa-lehdestä. Kotimaassa Esko muun muassa ehdottaa, miten kirkon pitäisi käytännössä toimia sen sisällä ilmenneiden hyväksikäyttötapausten vuoksi. Esko valottaa myös, millaisten vaiheiden kautta hän päätyi aikanaan kirkon perheasioiden johtajaksi. Sekin selviää, että hänellä on omakohtainen kokemus niin sanotusta hoitokokouksesta.
Ilmoita asiavirheestä