Johanna Sumiala kommentoi median ja koulusurmien suhdetta.
Sumialan mielestä tiedotusvälineet ja sosiaalinen media toteuttavat surmaajan tavoitteen, kun he ja heidän tekonsa tuottavat otsikoita monta päivää eri puolilla maailmaa.
− Surmaajasta tulee yli-ihminen, joka hallitsee julkisuutta. Koulusurmaaja toimii osittain samalla logiikalla kuin terroristi, joka iskee yhteiskuntaa vastaan symbolisesti.
Johanna Sumiala on toimittanut yhdessä yhdysvaltalaisen sosiologian professorin Glenn Muschertin kanssa artikkelikokoelman Koulusurmat – Globaali media-ajan ilmiö?
Eikö teoksen julkaiseminen juuri tuota artikkelien arvostelemaa mediajulkisuutta ja osallistu koulusurmien muuttamiseen instituutioksi?
− Tämä on paradoksi. Aina kun koulusurmista kirjoitetaan, ilmiöstä tehdään olemassa olevaa.
Sumialan mielestä tutkijoiden yritys ymmärtää ilmiötä on kuitenkin tarpeen, jotta koulusurmia voitaisiin mahdollisimman hyvin ennaltaehkäistä.
Sumiala muistuttaa, että koska vaikeneminen ei ole vaihtoehto, jäljelle jää kysymys: miten koulusurmista uutisoidaan. Hänen mukaansa keskeinen kysymys on, samaistuuko uutisen vastaanottaja uhriin vai tekijään. Tekijän persoonan ympärillä pyörimistä ja hänen kuviensa julkaisemista tulee tästä syystä välttää.
Sumialan mukaan koulusurmia tapahtuu kaikkialla, mutta niiden päätyminen julkisuuteen näin laajasti on ”medialisoituneiden” länsimaisten yhteiskuntien piirre.
− Länsimaisessa ajattelussa kaikki pitää tehdä näkyväksi. Se kääntyy kuitenkin itseään vastaan, Johanna Sumiala sanoo.
Viime perjantaina USA:n Connecticutin Newtownissa nuori mies tappoi koulussa 26 ihmistä ja itsensä.
Koulusurmat – Globaali media-ajan ilmiö? -teoksesta keskustellaan Tieteen päivillä Helsingin yliopiston tiedekulmassa 8.1. klo 14−16. Tilaisuus on englanninkielinen. Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 9.−13.1. Teemana on Kriisit – uhka ja alku. Ohjelma
täällä
Lue myös: ”Kauhajoen surmat nousivat väkisinkin mieleeni”
USA:n järkyttävässä kouluampumisessa useita uhreja
Ilmoita asiavirheestä