Teemu Taira Turun yliopistosta. Hän puhui maanantaina iltapäivällä Helsingissä järjestetyssä uskontojournalismin seminaarissa, jossa pohdittiin, millaista uskonnollista maisemaa media maalaa.
Taira tutkii uskontoa käsittelevää journalismia ennen ja nyt sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa. Hänen havaintojensa mukaan toimittajat työntävät nykyään monimuotoisuuskehykseen sellaisetkin aiheet, jotka eivät asiasisällöltään sinne varsinaisesti kuulu.
Esimerkkinä hän nosti esiin paavin vierailun Britanniassa. Mediassa vierailusta tehtiin uskontojen välinen tapahtuma. Kerrottiin siitä, miten muslimilapset lauloivat paaville ja haastateltiin sikhimiestä, joka sanoi paavin vierailun olevan merkityksellinen asia myös muille uskoville kuin katolisille tai ylipäätään kristityille. Paavin puheiden sisällöt, joissa uskontojen välisestä yhteydestä ei puhuttu mitään, sivuutettiin mediassa kokonaan.
Suomalaisena esimerkkinä Teemu Taira viittasi keskustelun siitä, voidaanko Suvivirttä laulaa koulujen kevätjuhlissa. Kysymys on niitattu vahvasti yhteen uskonnollisen monimuotoisuuden lisääntymisen kanssa, vaikka vähemmistöuskontojen edustajilta ei ole mielipidettä asiaan juurikaan kysytty. Ne harvat kerrat, kun esimerkiksi islamilaiset ovat saneet julkisesti näkemyksensä kertoa, he ovat todenneet, ettei Suvivirsi millään tavoin haittaa tai häiritse heitä. Tästä huolimatta mediassa vedotaan toistuvasti uskonnolliseen monimuotoisuuteen Suvivirsi-kieltoa vaadittaessa.
Tairan mukaan pieni ja äänekäs vapaa-ajattelijoiden joukko onnistuu siis vuodesta toiseen pitämään yllä Suvivirsi-keskustelua, vaikka kyselytutkimuksien mukaan yli 80% suomalaisista pitää suvivirren laulamista kevätjuhlissa hyvänä asiana ja vain 4% vastustaa sitä. Lopuilla ei ole asiasta mielipidettä. Uskonnolliseen monimuotoisuuteen vetoaminen on harhauttanut toimittajat pitämään asiaa merkittävänä kysymyksenä.
– Jos te poistatte joulujuhlistanne joulukuvaelman ja kevätjuhlistanne Suvivirren, meille vähemmistöjen edustajille ei jää enää mitään mahdollisuuksia oppia tuntemaan valtaväestön uskonnollisuutta. Te suomalaiset kun ette uskonnollisesta vakaumuksestanne puhu, lohkaisi paneelikeskusteluun osallistunut juristi Husein Muhammed.
Taira on havainnut tutkimuksissaan, että uskontoaiheiset mielipidekirjoitukset ja lehtien pääkirjoitukset ovat Suomessa huomattavasti yleisempiä nyt kuin 1980-luvulla. Hän ei kuitenkaan usko, että suomalaiset olisivat uskonnollisempia kuin ennen.
– 80-luvulla puhuttiin etnisistä kysymyksistä, mutta nyt niitäkin tarkastellaan ainakin osittain uskonnon näkökulmasta, Taira arvioi.
Seminaarin järjestivät Helsingin Sanomain Säätiö, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
Lue myös: Tutkimus: Media tukee uskonnon monimuotoistumista
Ilmoita asiavirheestä