Suomen kirkkolaki määrittelee papin virkatehtäväksi evankeliumin julistamisen ja sakramenttien jakamisen. Turun piispa Kaarlo Kallialan mielestä papilta odotetaan kuitenkin nyt entistä enemmän ihmisten elämän tulkitsemista sanan ja sakramenttien valossa.
– On hirveän fiksua, että joillekin ihmisille on annettu elämäntehtäväksi raaputtaa pintaa ja näyttää todellisuus ihmisille uusin silmin – se on papin duuni! Kalliala toteaa.
Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Arto Antturi luonnehtii pappia ”seurakunnan suukappaleeksi”.
– Esimerkiksi kastetilaisuudessa, kun seurakuntalaisia jännittää, pappi lausuu rukouksen heidän puolestaan, Antturi sanoo.
Antturin mielestä tärkeintä papille on kuitenkin olla seurakuntalaisille se ihminen, jonka he tarvitsevat, henkilö, jonka seurakunta haluaa johtavan itseään.
Tulevat papit kasvavat virkaansa pikkuhiljaa – ja papiksi yhä halutaan. Tutkija Kati Niemelän mukaan iso osa papiksi tähtäävistä teologian opiskelijoista pitääkin pappeutta ainoana ammattivaihtoehtona, jonka motiiviksi ei riitä vallan tai aseman saaminen.
– Aineistoni mukaan se on pikemminkin poikkeuksellisen vähäinen motiivi, Niemelä sanoo.
Mistä löytyvät pappeuden nykyhaasteet? Millaisia ovat papin aseman kokemat myllerrykset ja murrokset Suomen kirkkohistoriassa? Lue laaja artikkeli aiheesta 3.10. ilmestyneestä Kotimaasta.
Ilmoita asiavirheestä