Pääsiäisen ajankohta herättää vuosittain keskustelua: miksi se vaihtelee niin paljon? Selitys löytyy niin sanotusta pääsiäissäännöstä – ja sen poikkeuksesta.
Pääsiäissääntö on peräisin Nikean kirkolliskokouksesta. Se päätti vuonna 325, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.
Kirkko oli päättänyt kevätpäiväntasauksen olevan aina 21.3. Todellisuudessa kevätpäiväntasaus voi olla myös 20.3., kuten se on Suomessa ollutkin vuodesta 2016.
Tänä vuonna laskentatavan sääntö tekee kuitenkin poikkeuksen. Kevätpäiväntasaus oli 20.3. ja täysikuu 21.3., mutta pääsiäistä ei vietettykään seuraavana sunnuntaina 24.3. Sitä juhlitaan vasta lähes kuukautta myöhemmin eli sunnuntaina 21.4.
Näin pääsiäisen ajankohta lasketaan
Erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta valaisee Kirkon viestinnän tiedotteessa, miksi pääsiäissäännöstä poiketaan tänä vuonna.
”Kun kirkko päätti pääsiäisen ajankohdasta ja sitoi sen paikan kevätpäiväntasaukseen ja täysikuuhun, sillä oli myös ongelma. Silloinen tähtitieteen tietämys oli heikompaa kuin nykyinen eikä täydenkuun hetkelle pystytty laskemaan tarkkaa ajankohtaa”, Palviainen kertoo.
”Nykyisin tiedetään, että kuun rata on soikea, jolloin kuunvaiheiden väli vaihtelee. Esimerkiksi vuonna 2019 lyhin aika kahden kuunvaiheen välillä on 6 päivää 14 tuntia 59 minuuttia ja pisimmillään 8 päivää 5 tuntia 18 minuuttia.”
Palviainen jatkaa, että käyttöön otettiin käsite keskikuu.
”Keskikuu on kuu, joka kiertää maapallon ympäri tasaisella nopeudella siten, että se kiertää maapallon samassa ajassa kuin todellinen Kuu. Tämän keskikuun vaiheet sattuvat samoihin aikoihin todellisen Kuun vaiheiden kanssa. Keskikuun ja todellisen Kuun täydenkuun vaiheet voivat osua eri vuorokausille”, Palviainen toteaa.
Jos tämä tapahtuu kevätpäiväntasauksen aikaan, sillä on huomattavia vaikutuksia pääsiäisen ajankohtaan. Tänä vuonna tapahtuu juuri näin.
”Laskennollinen eli keskikuun täysikuu osuu eri päivälle kuin todellinen täysikuu. Koska keskikuun täysikuu tapahtuu ennen 21.3. eli kirkon määrittelemää kevätpäiväntasausta, on tuloksena pääsiäisen siirtyminen kuukaudella eteenpäin”, Palviainen jatkaa.
Keskikuun mukainen täysikuu oli 20.3. eli ennen pääsiäissäännön mukaista kevätpäiväntasausta, joka oli 21.3. Seuraava laskennollinen täysikuu on 18.4. Pääsiäistä vietetään sen jälkeisenä sunnuntaina eli 21.4.
Poikkeus toistuu 19 vuoden kuluttua
Seuraavan kerran vastaava siirtymä pääsiäisessä tapahtuu vuonna 2038, jolloin kevätpäiväntasaus on 20.3. kello 14.40 ja todellinen täysikuu 21.3. kello 4.09.
”Tällöin vietetään myöhäisintä mahdollista pääsiäistä eli pääsiäissunnuntai on vasta 25.4. Vastaava tilanne oli myös vuosina 1943 ja 1962”, Asko Palviainen kertoo.
Yleissääntö kuitenkin on, että pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Lähde: Almanakkatoimisto / Asko Palviaisen blogi
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.