Euroopan unioni on uskontojen suhteen neutraali. Rahoittajana se kuitenkin palvelee myös kirkollisia toimijoita.
Helsingin seurakuntayhtymän hanketoiminnan asiantuntija Riina Lilja tekee työtä EU-rahoituksen parissa. Liljan mukaan erilaista kirkollekin sopivaa EU-rahoitusta on saatavilla paljon. Hän ihmettelee, että seurakunnat eivät hae sitä nykyistä enemmän, vaikka sen kautta voitaisiin saada toimintaan lisäresursseja.
– EU-hankkeiden byrokratiasta puhutaan, mutta sitä on turha pelätä. Hallinto pitää hoitaa ammattimaisesti, mutta siihen saa tukea ja koulutusta rahoittajalta.
EU:n seuraava seitsenvuotinen ohjelmakausi käynnistyy ensi vuonna. Uudella ohjelmakaudella panostetaan muun muassa sosiaalisten oikeuksien edistämiseen ja kestävään kehitykseen. Tavoitteena on edistää vähähiilistä taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta.
Kirkkohallitus on kokoamassa rahoitusopasta uudelle kaudelle. Se ilmestyy alkuvuodesta 2021.
Hengellisiä innovaatioita ei rahoiteta
Riina Lilja korostaa hyvän hankeidean merkitystä. Se voi hahmottua vaikka tarkkailemalla omaa paikkakuntaa.
– Onko meillä poikkeuksellisen paljon nuoria, joilla ei näyttäisi olevan mitään järkevää tekemistä? Tai löytyykö alueeltamme maahanmuuttajaäitejä, joiden kotoutumista voitaisiin tukea?
Lilja mainitsee rahoituslähteitä, joita kirkkoherran ja talouspäällikön kannattaa lähteä tutkimaan ”sillä silmällä”.
Leader-rahoituksella voi saada toteutettua hautausmaalle kulttuurikävelyreitin. EU:n rakennerahastojen (ESR ja EAKR) avulla seurakunta puolestaan pystyy kohentamaan työelämän ulkopuolella olevien nuorten asemaa tai suunnittelemaan kiinteistöihinsä energiaa säästäviä ratkaisuja.
Aivan kaikkeen EU-rahoitus ei taivu.
– Kerran koulutustilaisuudessa minulta kysyttiin, voisiko johonkin hengelliseen innovaatioon saada EU-tukea. Sellaista rahoituslähdettä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole olemassa, Lilja toteaa.
Liljan mukaan onnistuneessa EU-hakkeessa saadaan selkeästi aikaan jotakin uutta ja pysyvää. Kohderyhmän elämään on oikeasti vaikutettu.
– Hanke on saattanut toimia alkusysäyksenä jollekin tärkeälle toiminnalle, joka on myöhemmin juurtunut osaksi seurakunnan toimintaa.
Lue lisää EU-hankerahoituksesta ja onnistuneista kirkollisista EU-hankkeista 9.10. ilmestyvän Kotimaa-lehden Kotimaa Pro -liitteestä. Sieltä löydät myös kansantajuisen selvityksen siitä, miten kirkon ja seurakuntien talous toimii.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä