Suomessa arvioidaan olevan yli miljoona ihmistä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä digitalisaatiokehityksestä, sanotaan Kriminaalihuollon tukisäätiön tiedotteessa. Arvio perustuu valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnalta saatuihin tietoihin.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, joiden toimeentulo on sosiaalietuuksien varassa, mutta joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi vankeusrangaistus, puuttuvat laitteet tai heikot digitaidot.
Eurooppalaisista jopa 43 prosentilla on riittämättömät digitaidot. Tämä ilmenee DESI-raportista (Digital Economy and Society Index Report 2018). Asiaan kiinnitetään huomiota parhaillaan vietettävällä All Digital Week -teemaviikolla.
Viranomaisasioinnin ja palvelujen digitalisaatio helpottaa asioiden hoitamista, mutta vaarantaa samalla joidenkin henkilöiden perusturvan toteutumisen, Kriminaalihuollon tukisäätiön tiedotteessa todetaan. Säätiön Hard Luck -nettikahvilassa Helsingissä rikostaustaiset, asunnottomat ja päihdekuntoutujat saavat konkreettista apua sähköiseen asiointiin.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta lisäämällä asiakkaiden digiosallisuutta.
– Samanaikaisesti, kun diginatiivi sukupolvi hallitsee älylaitteita entistä paremmin, on olemassa muun muassa rikostaustaisia ja asunnottomia, jotka eivät ole tablettitietokonetta koskaan nähneet. Hard Luck -nettikahvila pyrkii vastaamaan juuri tähän ongelmaan, sanoo hankkeen vastaava ohjaaja Katja Kivipuro säätiön tiedotteessa.
Rikostaustaisilla ja asunnottomilla on Kriminaalihuollon tukisäätiön mukaan usein erityisiä haasteita, joiden vuoksi asiointi virastoissa on hankalaa. Näitä voivat olla muun muassa erilaiset keskittymisen, oppimisen ja hahmottamisen pulmat sekä päihdeongelmat.
– Meillä on käynyt asioimassa henkilöitä, jotka eivät ole koskaan maksaneet laskua tietokoneella. Miten voidaan olettaa, että nämä ihmiset hoitavat virastoasiansa itsenäisesti sähköisesti, jos eivät ole esimerkiksi elinkautisvankeuden jäljiltä kahteentoista vuoteen käyttäneet tietokonetta, Kivipuro kysyy.
Hankkeeseen ohjautuu asiakkaita muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen ja asunnottomuustyötä tekevien yhteistyökumppaneiden kautta. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden 2018 aikana asiointikäyntejä kahvilassa kertyi yli viisisataa. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaiden varmuus omasta osaamisestaan on lisääntynyt. Osa on päässyt esimerkiksi opiskelemaan tai saanut asunnon.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.