Vihkiäiset ovat rakkauden ja ilon juhla, johon saa kuulua myös hauskuutta ja kepeyttä. Musiikki on keskeinen tunnelman luoja, mutta ihan kaikki musiikki ei käy kirkkoon. Kotimaa kysyi Kotka-Kymin seurakunnan kanttoreilta, mitä he suosittelevat häämusiikiksi.
1 Kaikille tuttu
Jo ensitahdit Mendelssohnin
Häämarssista herättävät vahvan mielikuvan. Tuskin kenellekään jää epäselväksi, mistä tilaisuudessa on kyse, kun Felix Mendelssohn-Bartholdyn Kesäyön unelma -näytelmään säveltämä musiikki alkaa soida.
Vuonna 1847 Leipzigissä vain 38-vuotiaana sydänkohtaukseen kuollut säveltäjä oli tyylipuhdas romantikko, joka onnistui taikomaan musiikkiinsa tiettyä sadunomaisuutta. Ja sehän sopii mainiosti rakastuneelle nuorelle parille.
Mendelssohn on varma valinta heille, jotka tahtovat häihinsä juhlavaa mahtipontisuutta. Sopii vihkiseremoniaan sekä alku- että loppumusiikiksi.
2 Suomalaissuosikki
Kansallisromanttinen fennomaani Toivo Kuula (1883-1918) sävelsi Häämarssina tunnetun marssinsa varta vasten häihin, lahjaksi ystävilleen. Alavudella syntyneen säveltäjän häämusiikissa voi kuulla myös kaikuja tämän syntyjuurilta, vakavahkosta ja suoraselkäisestä pohjalaisuudesta.
Traagisesti sisällissodan jälkimainingeissa Viipurissa kuolleen säveltäjän luomistyö jäi kesken, mutta ehti synnyttää runsaasti ikimuistoisia sävellyksiä, ja yhden rakastetuimmista suomalaisista häämusiikeista.
Tämä klassinen sävellys sopinee paremmin kirkkohäiden alkumarssiksi. Hääparin astellessa alttaria kohti musiikki saa olla rauhallisempaa, vakavampaakin.
Poistuttaessa tempo voi jo kasvaa. Askelkin on iloisempi, nopeampi ja kepeämpi.
3 Elokuvayllätys
Ennio Morriconen herkkää sävellystä Gabriel’s Oboe ei heti tunnista elokuvamusiikiksi – mikä kertonee elokuvamusiikistaan tunnetun säveltäjän monipuolisuudesta – mutta tuskin hän tätä häämusiikiksikaan tarkoitti.
Gabriel’s Oboe soi vuonna 1986 valmistuneessa, 1700-luvun Latinalaiseen Amerikkaan sijoittuvassa elokuvassa Linnake.
Kuulaan rauhallinen sävelmä on oiva tahdittaja sisään kirkkoon astelevalle hääparille.
Kanttorit toteuttavat mieluusti yllättäviäkin häämusiikkitoiveita, kunhan jää riittävästi aikaa sävellysten sovittamiseen kirkossa toimiviksi. Keskeinen kriteeri kevyen musiikin valinnassa on, että sävellys ei ohjaa ajatuksia esimerkiksi elokuvaan tai tanssiravintolaan.
4 Aina varma
Kaikilla kanttoreilla on varmasti varastoissaan runsaasti ja riittävästi Johann Sebastian Bachia, jonka koko tuotanto taipuu mainiosti uruille.
Preludi C-duuri tunnetaan myös nimellä Pikkupreludi. Se on kepeän iloisessa juhlavuudessaan varma valinta vihkiseremoniaan etenkin loppumusiikiksi.
Pikkupreludin soittoa voi jatkaa ja jatkaa, vaikka loputtomiin – siis ainakin siihen asti, että hääpari ehtii marssia asiallisesti kirkon ovista ulos.
Ja vierasjoukko seurata sulavasti perässä.
5 Laulunsanat
Raamatusta
Eniten päänvaivaa häämusiikin valinnassa tuottanevat yksinlaulut. Mikä sopii kirkkoon, mikä ei?
Tähän pelastukseksi voi tarjota tiedon, että moni häissä käytetty ja niihin sopiva Raamatun teksti löytyy myös sävellettynä. Esimerkiksi Kari Tikan
Rakkaus on -sävellyksen teksti on lainattu suoraan Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttolaisille, sen 4–8-jakeista.
Kirkossa esitettäväksi sopii hyvin monikin kappale, joka näyttäisi olevan lähempänä kevyttä kuin hengellistä musiikkia. Sopivuus kannattaa kuitenkin selvittää kanttorin kanssa.
6 Suvivirren sävelin
Virret ovat olennainen osa kirkkovihkimistä, joka lasketaan jumalanpalvelustilanteeksi.
Virsikirjan liiteosasta löytyy muun muassa virsi 822, jonka veisaamista helpottanee, että sen sävel on sama kuin koulunpäätösjuhlien Suvivirren. Sanat vain on sovitettu vihkitilaisuuteen.
Virrenveisuu tarjoaa myös häävieraille matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua vihkiseremoniaan. Ja täten toivottaa hääparille kaikkea mahdollista hyvää, yhdessä täydestä sydämestä laulaen.
Juttua varten on haastateltu Kotka-Kymin seurakunnan kanttoreita.
Kuva: Olli Seppälä. Kanttorit toteuttavat mielellään hääparien musiikkitoiveita, kunhan valinta sopii kirkossa järjestettävään tilaisuuteen.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***