Kirkon tiedotuskeskus on alkanut lisätä tiedotteiden loppuun luonnehdinnan, jossa todetaan: ”Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa” (lihavointi toimituksen).
Luonnehdinta on herättänyt ihmetystä, sillä se ei ole perinteisen luterilaisen ajattelun mukaista. Kotimaa24 kysyi piispa Jari Jolkkoselta kommenttia Kirkon tiedotuskeskuksen linjaukseen.
– Puhe kristillisistä arvoista ei ehkä ole aivan selvää. Jos sillä tarkoitetaan arvoja, jotka vain kristityt voivat ymmärtää ja saavuttaa, sellainen käsitys on kirkollemme vieras, Jolkkonen sanoo.
– Luterilaisen käsityksen mukaan moraali on yleisinhimillistä eikä kukaan elä sen ulkopuolella. Esimerkiksi rauhan tavoitteleminen ja köyhyyden vähentäminen ovat arvoja, jotka voi perustella pelkällä järjellä vetoamatta uskonnollisiin auktoriteetteihin. Emme tarvitse Pyhää Henkeä ymmärtääksemme, että rauha on parempi kuin sota. Usko Jumalaan antaa voimaa rakastaa lähimmäistä ja taistella kiusauksia vastaan, mutta samaa päämäärää voi tavoitella ateismin pohjaltakin.
Jolkkonen muistuttaa, että kristillistä arvoista puhutaan myös laajemmassa merkityksessä jonkinlaisena tapana järjestää arvoja tiettyyn järjestykseen.
– Vaikka pidämme arvoja kaikille ihmisille yhteisinä, on varmasti totta, että kristillisessä uskossa yhteisiä arvoja pannaan eri tärkeysjärjestykseen kuin kansallissosialismissa, neuvostokommunismissa tai nykyajan yltiöyksilöllisessä nautintokulttuurissa. Samoista raaka-aineista syntyy hyvin erimakuisia keittoja.
Jolkkonen arvioi myös, että puheeseen kristillistä arvoista voidaan yhdistää myös ”paksu ihmiskäsitys” eli käsitys ihmisestä Jumalan luomana, itsekkyyteen langenneena ja sovitusta tarvitsevana.
– Esimerkiksi käsitys jokaisesta ihmisestä Jumalan kuvana antaa erittäin latautuneen lähtökohdan arvopuheelle. Tässäkin merkityksessä kristilliset arvot varmasti muodostavat persoonallisen kokonaisuuden.
– Jotkut vierastavat puhetta kristillisistä arvoista, koska kristillisdemokraatit ja herätysliikkeet käyttävät termiä. Jos termi hylätään vain tällä perusteella, se voi olla merkki huonosta identiteetistä, eräänlaisesta antiteologiasta, jossa teologiaa rakennetaan itse valitun vastustajan lähtökohdista.
Jolkkonen sanoo, että häntä ei kuitenkaan häiritse kirkon tiedotuskeskuksen linjaus pitää esillä kristillisiä arvoja.
– Voi olla rehellistä myöntää, että nykyajan moniarvoisessa maailmassa kristilliset arvot muodostavat oman persoonallisen kokonaisuuden, joka poikkea toisenlaisista elämänmalleista. Ymmärrän termin laajassa merkityksessä, johon kuuluu myös tietty käsitys maailman alkuperästä ja ihmisen päämäärästä.
Kirkon tiedotuskeskuksen johtaja Tuomo Pesonen pidättäytyy laajemmasta kommentoinnista ja tyytyy toteamaan, että ”kristillisten arvojen esillä pitäminen yhteiskunnallisessa keskustelussa” on täysin linjassa kirkkohallituksen perustehtävän kanssa.
Ilmoita asiavirheestä