Kristilliset arvot ovat sanapari, joka esiintyy usein poliitikkojen puheissa ja verkkokeskusteluilla. Kysyimme viiden eduskuntapuolueen edustajilta, mitä he ymmärtävät kristillisillä arvoilla ja miten he haluaisivat sanaparia käyttää.
Kysymykset:
1. Mitä tarkoittavat kristilliset arvot?
2. Jos saisit vapaasti määritellä kristilliset arvot haluamallasi tavalla, miten määrittelisit ne?
3. Miten kristilliset arvot näkyvät puolueesi toiminnassa?
Näin kansanedustajat vastasivat:
Annika Saarikko (kesk.)
1. Ensimmäisenä mieleeni tulee lähimmäisen rakkaus ja armollisuus omaa ja toisten vajavuutta kohtaan. On kaksi tapaa suhtautua kristillisiin arvoihin. Ne voivat olla tiedostamaton osa länsimaisen ihmisen ajattelua tai niitä voi elää tunnustuksellisesti todeksi. Länsimaisessa perinteessä on paljon kristinuskosta kumpuavaa ainesta, jota emme tiedosta. Itse vähän vierastan politiikassa yleistä tapaa puhua perinteisistä arvoista ja kristillisistä arvoista. Samoista kristillisistä arvoista voi johtaa hyvin erilaisia toimintatapoja. Toivon, ettei näitä sanapareja käytettäisi poliittisina lyömäaseina.
2. Minua paremmin sen on tehnyt Raamattu, johon on kirjoitettu rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Politiikkaa tehdään arvojen pohjalta. Ei ole poliitikkoa ilman arvoja. Jokaisella on erilaiset arvot. En pidä tarpeellisena sanoittaa arvoja uskonnon käsitteistön kautta. Silti valintani nousevat vakaumuksestani ja kristillisestä maailmankuvastani. Se näkyy esimerkiksi tavassani suhtautua vähemmistöihin tai vastuuseen tulevista sukupolvista esimerkiksi velkaantumiskysymyksessä tai ympäristöasioissa.
3. Keskustassa toimii aktiivijäseninä paljon ihmisiä, joilla on elävä yhteys seurakuntaan tai johonkin hengelliseen liikkeeseen. Erilaisia vakaumuksia on haluttu kunnioittaa, eikä niistä pidetä suurta meteliä. Yksikään puolueeni strategiassa listatuista arvoista ei nähdäkseni ole sellainen, jota en voisi nimittää kristilliseksi. Niitä ovat esimerkiksi kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Ne ovat syvässä yhteydessä kristillisten arvojen kanssa.
Kimmo Kivelä (ps.)
1. Joskus puhutaan yksinkertaistaen ”kolmikannasta” koti, uskonto ja isänmaa. Tuo kolmio on syntynyt tietyssä aatehistoriallisessa tilanteessa eikä välttämättä ole aivan kristillisen uskon ytimessä. Ymmärrän kuitenkin kristillisten arvojen olevan sellaisia, että ne suojelevat ja edistävät hyvää elämää, elämän pyhyyden kunnioittamista ja ihmisoikeuksia.
2. Kristinuskon ainutlaatuisuus ei ole moraaliopetuksessa, vaan Kristuksessa. Jokaisella ihmisyhteisöllä, joka haluaa turvata olemassaolonsa, on moraaliset pelisääntönsä. Tällainen on ihmisyyden tuntomerkki ja ihmiskunnan yhteistä ajatonta viisautta. Jeesus Nasaretilainen oli rohkea kyseenalaistaja. Muistaakseni Erkki Niinivaaralta on ilmaisu: ”Kristillistä on viime kädessä ainoastaan sanoma ylösnousemuksesta, kaikki muu on inhimillistä.”
3. Ohjelmassamme on määritelty puolueemme olevan kristillis-sosiaalinen puolue. Voimakkaana eetoksena toiminnassamme on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tinkimätön puolustaminen. Puolueemme tunnuslauseena ovat sanat: Jokainen ihminen – jokainen ihmiselämä on arvokas. Toiminnassamme uskallamme kyseenalaistaa vallitsevat viralliset totuudet. Emme hyväksy uskonnon sotkemista puoluepolitiikkaan emmekä puolueen toimintaan osallistuvien henkilöiden arvottamista uskonnollisen vakaumuksen tai sen puutteen mukaan.
Jutta Urpilainen (sd.)
1. Kristillisestä elämänkatsomuksesta ja maailmankuvasta nousee näkemys ihmisten yhteydestä toisiinsa ja koko luomakuntaan. Tätä on tulkittu eri tavoin ajasta ja paikasta riippuen. Tietyt peruspilarit, kuten lähimmäisenrakkaus, ovat säilyttäneet asemansa.
2. Korostaisin keskinäistä välittämistä ja yhteisöllisyyttä entistä laajemmin. Kyky asettua toisen asemaan on olennainen tasa-arvon edellytys niin yksilötasolla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Luomakunnan näkökulma luo yhteisvastuuta kaikkien maailmankansalaisten välille sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön.
3. Heikomman puolella oleminen ja kaikenlaisen työn arvostaminen ovat suurimpia yhtymäkohtia sosialidemokratian ja kristillisten arvojen välillä. Tässä mielessä hyvinvointivaltion ihanne on todella kristillinen konsepti. Siinä yhteinen etu asetetaan oman edelle – kuitenkin kaikkien yhteistä vastuuta korostaen.
Wille Rydman (kok.)
1. Minulle kristillisten arvojen ydin löytyy kristinuskon ilmaisemasta ihmiskuvasta ja moraalikäsityksestä. Kristinusko katsoo, että ihmisellä on yksilöllinen ja vapaa tahto. Sen kautta ihmisellä on myös vastuu tekemistään valinnoista. Ihminen ei voi paeta moraalista vastuutaan yksilönä. Toisaalta kristinusko näkee, että ihminen on myös altis kiusauksille ja houkutuksille. Synti asuu ihmisessä itsessään, eikä moraalisinkaan ihminen voi hallita sitä täysin. Ihminen ei siis voi yksin omilla teoillaan lunastaa paikkaa Jumalan luona, vaan tarvitaan myös armoa ja anteeksiantoa perimmäisen syntistä luontoamme kohtaan. Kristinuskon arvot kiteytyvät vuorisaarnaan sisältyvään tiivistykseen: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
2. Kieltäytyisin ottamasta tällaista määrittelyvaltaa itselleni. Kristillisten arvojen perusta on Raamatussa ja ennen kaikkea evankeliumeissa. Luterilaisena ajattelen kuitenkin niin, että jokaisen ihmisen on syytä omakohtaisesti tutustua Raamatun sisältöön. Sen pohjalta on hyvä pohtia, mitä sen sanoma ja sen heijastamat arvot itselle merkitsevät.
3. Suurin osa poliittisista kysymyksistä on sellaisia, ettei kristinusko tai Raamattu tarjoa niihin vastauksia. Tästä syystä politiikkaa ei myöskään voi rakentaa uskonnon perustalle. Kristilliset arvot ja ihmiskäsitys voivat kuitenkin vaikuttaa taustalla ja näkyä poliittisissa päätöksissä. Kokoomus on puolue, joka korostaa politiikassaan yksilön vapautta ja vastuuta itsestä ja lähimmäisestä. Tämä lähestymistapa on nähdäkseni mitä yhteensopivin kristillisten perusarvojen kanssa.
Sari Essayah (kd.)
1. Kristilliset arvot pohjautuvat ennen kaikkea kristinuskon perusopetukseen, rakkauden kaksoiskäskyyn ja kultaiseen sääntöön. Meitä kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. Kultaisessa säännössä kehotetaan tekemään toiselle se, mitä tahtoisi itselle tehtävän. Peruslinjauksista nousee asioita, joista politiikassa puhutaan yhteisvastuuna. Minusta se on sama asia kuin toisista huolehtiminen, kohtuullisuus ja toisten kunnioittaminen. Voisi puhua luomakuntavastuusta ja kansainvälisestä vastuusta. Elämän suojelun rikkomaton periaate nousee siitä ydinajatuksesta, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.
2. Kysymys on mielenkiintoinen, koska sen perusteella voisi ajatella kristillisillä arvoilla olevan jokin yhtenäinen määritelmä. Itse määrittelisin sanaparin lyhyesti lähimmäisyysyhteiskunnaksi. Sitä kristilliset arvot ovat minulle. Pohjana olevasta rakkauden kaksoiskäskystä on helppo johtaa vastuullisuus, kohtuullisuus ja toisista huolehtiminen. Jos rakastat Jumalaa yli kaiken, se pitää sisällään Raamatun etiikan kunnioittamisen ja kymmenen käskyn arvoperustan.
3. Vahvasti. Suomessa ei aina muisteta, että kristillisdemokratia on kansainvälinen aate. Se pohjaa kristillisiin arvoihin eli kristinuskon etiikkaan. Se ponnistaa demokratiasta ja haluaa toimia demokratian keinoin yhteiskunnassa. Olemme saaneet kritiikkiä uskonnon ja politiikan sekoittamisesta, vaikka olemme vahvasti arvoperustainen puolue. Itse asiassa monen suomalaisen puolueen taustalta löytyy samanlaisia arvoja. Eri puolueissa ne korostuvat eri tavoin. Usein asioita ei vain sanoiteta siten, että ne näyttäisivät nousevan kristinuskosta. Yhteiskuntamme on kuitenkin kristinuskon marinoima.
Ville Niinistö (vihr.)
1. Minusta on tärkeää, että poliittiset puolueet tai toimijat eivät määrittele uskonnollisia arvoja. Kristinuskossa on kuitenkin paljon arvoja, jotka ovat tärkeitä myös politiikassa. Sellaisia arvoja ovat esimerkiksi humaani ihmiskäsitys, kestävä kehitys, tasa-arvo, eettisyys ja oikeudenmukaisuus.
2. En halua määritellä uskonnollisia arvoja, koska en käytä uskonnollista valtaa. Maallinen ja henkinen valta tulee erottaa toisistaan.
3. Vihreillä on paljon kristittyjä äänestäjiä, ja puolue jakaa samoja arvoja monien eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Tärkeimpiä yhteisiä arvoja ovat eettinen ihmisarvo, ympäristönsuojelu ja köyhyyden torjuminen.
Anna Kontula (vas.)
1. Ei ole olemassa mitään kristikuntaa yhdistäviä arvoja, jotka selkeästi erottaisivat kristillisyyden muista maailmankuvista. Puheella kristillisistä arvoista viitataan useimmiten johonkin historiallisesti ja maantieteellisesti rajattuun kulttuuriseen ilmiöön, esimerkiksi mielikuviin 1950-luvun Yhdysvaltojen ydinperheen ja palkkatyön ihannoinnista. Tällä on hyvin vähän tekemistä esimerkiksi Jeesuksen opetusten kanssa.
Minusta kysymyksen voi muotoilla niin, että miten kristilliset arvot tulevat lihaksi vasemmistolaisessa toiminnassa. Silloin keskeistä on mielestäni armon asettaminen oikeudenmukaisuuden edelle, kuten esimerkiksi tuhlaajapojan tarinassa. Toinen keskeinen asia on yleismaailmallisuuden korostaminen. Yhteiskunta pitää rakentaa kaikille avoimeksi siten, että esimerkiksi palvelut ovat avoimet henkilökohtaisiin ansioihin tai ryhmäjäsenyyksiin katsomatta.
2. Toivoisin, että sanaparia kristilliset arvot käytettäisiin harvoin ja vastuullisesti. Valitettavasti nyt sitä käytetään lähinnä rajaamiseen ja ulossulkemiseen. Kristillinen traditio on niin laaja, että keskenään aivan päinvastaisiakin näkemyksiä voidaan ihan perustellusti kutsua kristillisiksi arvoiksi. Tämän ymmärtäminen on tärkeää. Monet esimerkiksi islamilaisista, hindulaisista ja valistuksen arvoista ovat hyvin lähellä sitä, mitä monet mieltävät kristillisiksi arvoiksi.
3. Yleensä ihmiset ajattelevat, että vasemmistoliitto on ohjelmallisesti ateistinen puolue. Tämä johtuu siitä, että vasemmistoliitto tavoittelee kirkon ja valtion erottamisesta. Monet sekoittavat kirkon valtiollisen aseman vastaisuuden ja uskonnonvastaisuuden keskenään. Oikeasti puolueella ei ole kantaa uskontoon. On jokaisen oma asia, mihin uskoo tai on uskomatta. Uskonto kuuluu politiikan piiriin vain, kun pelisäännöistä sovitaan. Itse ajattelen, että uskonnon ja politiikan sotkeminen ei ole myöskään kirkon etu. Kristinusko menetti alkuperäisestä luonteestaan jotain olennaista, kun se aikanaan pääsi valtion suojelukseen.
Stefan Wallin (rkp.)
1. Ne tarkoittavat lähimmäisrakkautta ja heikoimmassa asemassa olevien huomioimista.
2. Määrittelisin ne kaikkien toisiaan rakastavien ihmisten tasavertaiseksi kohteluksi.
3. Kristilliset arvot kulkevat läpileikkaavana elementtinä läpi kaiken puolueen toiminnan.
Kuvat: Eduskunta
Kotimaan välissä 21. toukokuuta ilmestyneessä Arvot-teemaliitteessä perehdytään suomalaisiin arvoihin.
Ilmoita asiavirheestä