Kristillisessä meditaatiossa on tavoitteena tyhjentää mielensä ja täyttyä Jumalan armolla ja läsnäololla. Meditaatio on myös kristitylle tapa harjoittaa uskontoaan ja sen suosio on kasvussa.
Varkauden seurakunnan järjestämä iltapäivämeditaatio keräsi reilut 20 ihmistä huhtikuun lopulla kaupungin uimahallin jumppasaliin.
Meditaation hyödyt omakohtaisesti tunteva seurakuntapastori Karoliina Mustonen piti tilaisuutta onnistuneena. Seurakunta järjesti uutta toimintaa, jolle oli kysyntää noin 21 000 asukkaan kaupungissa Pohjois-Savossa.
Ennen tapahtuman toteutumista Mustonen oli epävarma. Hänen huolensa olivat turhia.
– Tällaiset tapahtumat voisivat olla epäsäännöllisen säännöllisiä juttuja seurakunnassamme, Mustonen miettii.
Mustonen tutustui uusiin ihmisiin lauantai-iltapäivän aikana.
– Eräs mies sanoi minulle iltapäivämeditaation jälkeen haluavansa lisää tällaista toimintaa. Myös muut osallistujat tuntuivat pitäneen kokemastaan.
Pappi päästi irti turhista ajatuksista ja koki hengellisen heräämisen
Varkauden seurakunta markkinoi iltapäivämeditaatiota ilmoituksessaan kysymyksillä, joihin oli mahdollista syventyä uimahallin jumppasalissa.
Kuinka kehoni voi tänään? Kuinka mieleni voi tänään? Kuinka sydämeni voi tänään? Mitä sielulleni kuuluu?
Mustonen hyödynsi iltapäivämeditaatiossa kristilliseen meditaatioon perustuvia anglikaanipastori Henry Morganin kehoharjoitteita. Morgan on sanonut, että rukouksella on loputtomasti eri muotoja. Jo pelkkä sisään- ja uloshengitys voi olla rukousta.
Kun ihminen keskittyy vain hengittämiseen, hän voi saada rauhaa ja hiljaisuutta elämäänsä. Kristillisessä meditaatiossa usko vahvistuu, kun kaikki turha unohtuu ja olennaisin kirkastuu.
Mustonen oli suurten kysymysten äärellä levoton aikaisemmin tänä vuonna pastoraalikurssilla. Seurakuntapastori havahtui siihen, miten vaikeaa hänen on keskittyä hetkessä olemiseen.
– Tajusin hengellisen elämäni hoitamisen olleen retuperällä.
Tilanne ei selkiytynyt ajattelemalla. Paremman olon Mustonen sai, kun hän päästi irti turhista ajatuksista.
– Koin siellä melkeinpä hengellisen heräämisen.
Meditaatio auttaa lähetymään myös Raamattua uudessa valossa
Karoliina Mustonen muistuttaa olevansa vasta-alkaja meditaation suhteen. Jos joku kysyy häneltä aiheesta, hän on valmis jakamaan kokemuksiaan ja tietojaan – ainakin jonkin verran.
Meditaatioon voi syventyä sekä yksin että yhdessä. Se voi olla seurakunnan toimintamuoto, joka yhdistää ihmisiä ja vetää uusia puoleensa.
Kristillinen meditaatio voi olla myös tapa käsitellä ja tulkita raamatuntekstejä. Raamatun tutkimisen ja meditaation yhteys on avautunut Mustoselle henkilökohtaisen tasolla.
Minkälaisia tuntemuksia teksti minussa herättää? Miten koen nämä tapahtumat? Kun ihminen tunnistaa oman tilansa, hänen on helpompi tulkita lukemaansa.
Mustonen tiedostaa, että jotkut vierastavat vahvasti ajatusta meditaation kautta avautuvasta Raamatusta. Jo pelkkä sana, meditaatio, on joillekin vaikea pala nieltäväksi.
– Se ei ole epäkristillinen sana, vaan latinan kieltä ja tarkoittaa mietiskelyä.
Seurakuntapastorille meditaatio on ennen kaikkea omaan jaksamiseen liittyvä asia. Kolmekymppisellä kahden lapsen äidillä on toisinaan haasteita löytää aikaa meditaatiolle.
– Tykkään meditoida autossa. Se on suljettu tila, jossa voin käydä läpi mitä päivän aikana on tapahtunut. Vähäinen meditointiaika on usein parempi kuin se, että sitä ei olisi ollenkaan.
Kirkosta saa hengellisiä matkakumppaneita
Pääkaupunkiseudulla toimii muutamia kristillisen meditaation ryhmiä ja ne ovat avoimia kaikille. Myös seurakuntien arkiretriitit ja kurssit voivat olla hyviä aloituspaikkoja meditaatiosta kiinnostuneille.
Helsingin Herttoniemen seurakunnan pastori Stina Huima on hyödyntänyt erilaisia meditaatiotapoja työssään, esimerkiksi retriitin ohjaajana. Hiljaisuuden päivät sekä messut, meditaatiokurssit ja keholliset harjoitukset ovat osana helsinkiläisen seurakunnan toimintaa.
Huima on mielellään tukena ihmisille, jotka kaipaavat oppia ja tukea meditatiiviselle tielle.
– Kirkon piiristä on mahdollista löytää itselleen hengellinen ohjaaja ja hengellisiä matkakumppaneita. Tällainen mahdollisuus ei monelle kirkon vieraaksi kokevalle ihmiselle tule edes mieleen.
Meditaatioharjoitukset ovat vaativia aloittajalle, jonka into voi lopahtaa alkuunsa ilman tukea ja ohjausta.
– Läsnäolon tilaan asettuminen voi olla aika vaikeata. Jo se voi olla aloittajalle haastavaa, että on istuttava ja oltava 20 minuuttia hiljaa.
Mietiskelevää rukousta, läsnäoloa ja kosketus johonkin laajempaan
Meditaatio voi olla osana ihmisen hengellistä ja henkistä kasvua. Joku sanoittaa meditaation syvälliseksi, mietiskeleväksi rukoukseksi, joka mahdollistaa kosketuksen sisimpäänsä ja johonkin itseään laajempaan. Joku toinen puhuu meditaatiosta ja sen hiljaisuudesta, siitä, kun kaiken hälyn jälkeen kuulee vihdoin omaa ääntään.
Huima on saanut nähdä toistuvasti seurakuntalaisten kiitollisuuden yhteisten meditatiivisten hetkin jälkeen.
Kirkolla on upea mahdollisuus vastata ihmisten lisääntyneeseen tarpeeseen etsiä jotain pysyvää maailmassa, jossa muutosvauhti tuntuu koko ajan kiihtyvän.
Meditaatio herättää myös vastareaktioita.
– Ihmiset voivat pelätä, että menisimme näin itämaisiin uskontoihin ja ajautuisimme oikealta polulta pois.
Hiljaisuus ja meditaatio ovat olleet jo pitkään olennaisina asioita Huiman elämässä.
– Läsnäolo omassa keskuksessa on tapa olla ja tapa toimia pappina, tapa olla ihminen. Se elää ja hengittää sitä mitä olen.
Kuva: Jouni Lampinen. Herttoniemen seurakunnan pastori Stina Huima kokee meditaation antoisaksi ja suosittelee sitä muillekin.
Lue myös:
”Kristillistä joogaa on se, kun kristitty joogaa”
Kirja-arvio: Kristillinen jooga tulee – oletko valmis?
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.