Miten pitää reformaatio kuohkeana? Onko teologia itse itseään korjaava tiede? Voiko etiikkaa päivittää? Kirkon ulkosuomalaistyön ja Töölön seurakunnan eilen torstaina järjestämässä teologipäivässä Helsingissä Temppeliaukion kirkolla kysyttiin isoja kysymyksiä. Tilaisuus järjestettiin nyt kolmatta kertaa.
Teologipäivän teemana oli Ecclesia semper reformanda est? eli kysymysmerkki lisättynä tunnettuun teologiseen iskulauseen ”kirkkoa on uudistettava jatkuvasti”. Tilaisuus oli luonteeltaan keskusteleva ja alustuspuheenvuoroja oli viisi. Paikalla oli parikymmentä teologia. Puhetta johti siirtolaispappi Jarmo Tarkki.
Totuutta etsitään yhä
Tomi Karttunen pohti puheenvuorossaan isoja käsitteitä kuten postmodernia, relativismia ja sekularismia. Hän puhui 1900-luvun lopun henkisestä maisemasta, jossa kirkko totuuskäsityksineen on lievästi sanottuna eksyksissä.
– Postmodernina aikana ei kiinnekohtia enää ole. On jäljellä vain joukko osatodellisuuksia, niitä kuplia, joiden kielipeliin tulee perehtyä niitä ymmärtääkseen ja osatodellisuudesta toiseen liikkuakseen. Jääkö siis jäljelle vain elämys ja yhä uudet elämykset – shoppailu ja hetkestä tai paikasta toiseen kiitäminen, Karttunen kysyi.
Karttunen väläytti mahdollisuutta tulkita postmoderni aika ikään kuin myönteisesti jälkikriittiseksi ajaksi.
– Ihminen ei siis tyytyisi suurten kertomusten katoamiseen vaan kysyisi elämän kokonaisuuden perään ja etsisi uusia hahmotusmalleja elämän kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Tähän saumaan voisi kirkko ja teologia tuoda oman merkittävän antinsa.
Karttusen mukaan kirkolla on tarjota suuri kertomus, sillä usko taivaan ja maan Luojaan ja apostolinen lähettäminen kaikkeen maailmaan merkitsee kokonaisvaltaista kutsua paitsi teologiseen ajatteluun myös kirkolliseen tapaa hahmottaa olemista.
Kirkolla on edelleen sanansa sanottava kun ihminen etsii totuutta. Karttunen viittasi professori Martin Percyn kiteytykseen, että totuus löytyy usein vahvojen erimielisyyksien kautta. Percyn ihanteena on Karttusen mukaan ”oppiva, kamppaileva oppilaiden yhteisö Jeesuksen Kristuksen jalkojen juuressa”.
Karttunen lainasi myös Dietrich Boenhofferia, jolle kirkko on läsnäoleva Kristus, jossa yksilö ja yhteisö kytkeytyvät toisiinsa Sanan ja sakramenttien kautta. Reformaatio jatkuvana prosessina merkitsee tämän näyn pitämistä mielessä ja sen mukaan navigoimista.
– Ei siis tuoreuttamista kosmeettisella pintamaalauksella tai ameebamaisella ulkoapäin ohjautuvuudella, mutta elämän moniulotteisuus ja ihmisten persoonat tulee ottaa vakavasti – myös oma sisin ja sen elämä. Kyse on ytimestä. On pidettävä huolta juurten ravinnosta ja ammennettava syvistä lähteistä.
Etiikka 3.0 on vertaistavaa: se ei mahdollista yksilösankariutta
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan otsikkona oli voiko etiikkaa uudistaa. Hallamaa vastaus oli myönteinen ja hän esitti kolme päivitysversiota etiikasta.
Ensimmäinen etiikka 1.0 on varjeleva rakkaus ja sen perusta löytyy dekalogista eli 10 käskystä. Erityisesti älä-alkuiset käskyt ovat tämän etiikkanäkemyksen suosiossa. Hallamaa vertasi näkemystä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen, joka voi muuttua holhoamiseksi ja joka perustuu auktoriteettiin.
Etikka 2.0 on huolehtivaa rakkautta. Sen lähtökohta on rakkauden kaksoiskäsky. Vertaus laupiaasta samarialaisesta kuvaa hyvin tämän etiikkanäkemyksen ideaa. Tärkeää on ottaa huomioon lähimmäisen toiveet ja tarpeet. Hyvän tekemisen velvoittavuudelle ei myöskään ole rajoitteita. Hallamaa vertasi näkemystä huoltajan suhteeseen huolettavaan – vaarana on, että autettavista tulee kohde ja homma muuttuu armeliaisuudeksi.
Etiikka 3.0 on Hallamaan mukaan vertaistavaa rakkautta. Sen lähtökohtana on kultainen sääntö. Etiikka 3.0 on vaativaa, sillä normit ovat neuvottelujen tulos eikä näkemys mahdollista moraalista yksilösankariuttaa, kuten versiot 1.0 ja 2.0.
– Näkemykseen kuuluu se, että ristiriidat ja konfliktit ovat elämän käyttövoima ja normaalitila. Ihmisen psyykelle tämä on tietysti raskasta.
Etiikka 3.0 on kuin sisarusten välinen suhde.
Alustusta seuranneessa keskustelussa huomattiin, että lähetys on kulkenut Hallamaan esittelemän kehityspolun. Alun holhoavasta työotteesta on päästy vertaistavaan.
Hallamaan esitys pohjautui hänen piakkoin ilmestyvään kirjaansa Yhdessä toimimisen etiikka.
Kahtiajako ja käännösongelma
Pastori, teologian tohtori Kari Kuula pohti Marcus J. Borgin kirjan Kristinuskon sydän innoittamana teologisen asennoitumisen kahta linjaa, jotka voisi peruslähtökodiltaan pelkistää konservatiiviseksi ja liberaaliksi.
Alustuksen jälkeen Kuulan esittämää jaottelua kritisoi varsinkin Jaana Hallamaa sanoen sitä hyödyttömäksi, koska se ei kuvaa todellisuutta. Hallamaan mukaan suuntia vois myös kutsua hegemoniskesi kristinuskon tulkinnaksi ja marginaaliin jääneiden tulkinnaksi.
Keskustelussa pohdittiin myös monen kaipaamaa ”paluuta alkuperäiseen”. Onko niin, että kirkko ja teologia ovat kuorruttaneet omia näkemyksiään alkuperäisen Jeesuksen sanoman päälle, jolloin se on kadonnut? Mutta jotta voisi palata alkuperäiseen, on tiedettävä mitä se on. Uudistaminen kirkossa vaatii teologista ajattelua, ei helppoja populistisia heittoja.
Eksegeettistä tutkimusta valmisteleva Hannu Saloranta puolestaan otti alustuksessaan esiin raamatunkäännökseen liittyvän ongelman. Pitääkö Roomalaiskirjeen 3:22 kääntää niin, että siinä on kyse uskosta Jeesukseen – nykyinen käännös – vai niin että siinä puhutaan Jeesuksen uskosta? Jälkimmäinen käännös nimittäin oli vallitseva reformaatioon saakka ja muun muassa Filip Melanchton edusti sitä kantaa. Viime aikoina käännös ja sen vaihtoehto on noussut esille kommentaareissa.
Saloranta itse kannattaa ilmaisua ”Jeesuksen uskollisuus” – alkukielen sana kääntyy useammin juurikin uskollisuudeksi kuin uskoksi.
Elina Hellqvistin alustuksesta on erillinen juttu Kotimaa24:ssä.
Lue myös:
Teologipäivä Helsingissä: Kirkon vastaus on yhä Jeesus on Herra – mutta mikä on nykyihmisen kysymys?
Entä jos johanneslainen Kristus-kuva ei olisi voittanut?
”Kolminaisuusoppi on fundamentalistinen ja toimimaton harmonisointiyritys”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.