Kirkossa on herännyt jälleen keskustelu työajattomasta työstä, työajan käytöstä ja sen johtamisesta seurakunnissa. Meilahden seurakunnassa ongelmiin on löydetty ratkaisu moduulityöaikakokeilun avulla. Se auttaa keskittymään olennaiseen, ehkäisee työuupumusta ja takaa tasa-arvon. Ylityöt korvataan.
Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila arvioi viime viikolla Kotimaan kolumnissaan, että kirkossa tehdään yhä paljon päällekkäistä kehitys- ja suunnittelutyötä, suhtaudutaan epäillen työn vaikuttavuuden mittaamiseen ja varastetaan työnantajalta ennemmin aikaa kuin rahaa. Moni kirkon työntekijä loukkaantui ja osallistui keskusteluun sosiaalisessa mediassa.
Raittila kertoi Kotimaa24:n haastattelussa olevansa pahoillaan siitä, että hänen sanoistaan ovat loukkaantuneet juuri ne ahkerat ja tunnolliset, joita kommentti ei lainkaan koske.
Raittilan mukaan kirkon työyhteisöissä ongelmana on usein varsinkin hengellisen työntekijöiden individualistinen työote. Kirkossa tehdään kyllä paljon ja antaumuksella mutta ei välttämättä sitä, mitä työnjohto pyytää tai toivoo. Tämäkin on aikavarkautta.
– Työn pakoilu on seurakunnissa harvinaisempaa, mutta olen minä sitäkin omin silmin todistanut. Jotkut rajaavat oman aikansa niin tarkkaan, että heidän töitään valuu jatkuvasti muille.
Moduulimalli tekee näkyviksi sekä ylityöt että alisuorittamisen
Meilahden seurakunnassa näihin ongelmiin on löydetty vastaus hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta, jossa seurakunta on ollut mukana jo vuodesta 2010.
– Malliin ovat meillä olleet tyytyväisiä sekä työntekijät että työnantaja. Se tukee avoimuutta, läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta työyhteisössä. Järjestelmä tekee näkyviksi ja korvattaviksi ylityöt mutta myös alisuorittamisen, sanoo Helsingin Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus.
Ronimuksen mukaan menetelmä auttaa työntekijää paitsi suunnittelemaan työtään myös keskittämään työaikaansa niihin asioihin, joiden vuoksi hän töissä on. Touhuaminen kehällisten asioiden parissa jää vähemmälle ja työajan käyttö ja kohdentaminen tehostuvat. Lisäksi malli antaa työn johdolle mahdollisuuden puuttua sekä alisuorittamiseen että ylikuormittumiseen. Tämä mahdollistaa muun muassa työuupumuksen ennaltaehkäisemisen.
– Tärkeää on myös työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen toisistaan. Moduulimallin avulla hengellisen työn tekijäkin voi viettää vapaa-aikansa rennosti ja hyvällä mielellä, Ronimus sanoo.
Moduulimallissa leirikorvaukset paranevat ja arkipyhät kerryttävät työaikaa
Ronimuksen kokemuksen mukaan työajanseurannan vastustus nousee seurakunnissa lähes poikkeuksetta tietämättömyydestä ja vääristä luuloista.
– Kritisoidaan siis mielikuvaa, ei faktaa. Yksi harhaluulo on esimerkiksi se, että moduulimallissa jokaisen työpäivän tulisi olla kahdeksan tuntia pitkä ja ajoittua kellonaikaan 8–16. Tämä on aivan väärä ja hullunkurinen käsitys.
Moduulimallissa työtä suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa. Viikkoon sijoittuu 19 noin kahden tunnin työmoduulia, jolloin viikkotyöaika noin 38 tuntia. Moduulit voivat jakautua vapaasti ja työpäivät olla eripituisia. Tavoite on, että kolmen viikon aikana kertyisi noin 114 työtuntia, jotka työntekijä voi varsin vapaasti sijoitella.
Mallissa leiripäivistä tulee oikeudenmukaisemmat korvaukset kuin työajattomassa työssä. Järjestelmä on Ronimuksen mukaan noin 20 prosenttia työntekijäystävällisempi kuin vallitseva käytäntö. Järjestelmä tunnistaa myös arkipyhät työaikaa kerryttäviksi. Ylitöistä saa palkkaa tai vapaita.
Sesonkiaikojen ylitöitäkään ei moduulimallissa oteta enää työntekijöiden selkänahasta. Ylityöt näkyvät, ja ne saa pitää vapaina tai vaihtoehtoisesti niistä maksetaan ylimääräistä. Malli siis mahdollistaa oikeudenmukaisen henkilöstöpolitiikan.
Moduulityöaika koskee virkasuhteessa olevia pappeja, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Kirkkoherra on rajattu työaikakokeilun ulkopuolelle.
”Tämä ei ole mikään kyttäyssyteemi”
Kyse ei ole kellokortista vaan seurakunnan perusolemukseen soveltuvasta, luottamukseen perustuvasta oman ajankäytön hallinnasta.
– Tarvittaessa esimies voi toki tarkistaa, ovatko suunnitelmat toteutuneet, mutta tämä ei ole lähtökohtaisesti mikään kyttäyssysteemi eikä ainakaan meillä kukaan ole yrittänyt vetää välistä, Hannu Ronimus kertoo.
Ammattimainen henkilöstöjohtaminen on Ronimuksen mukaan kirkossa vielä liiaksi vain puhetta, ei niinkään tekoja.
– Kirkkohan on mestari vetoamaan kutsumukseen peittääkseen oman taitamattomuutensa hoitaa henkilöstön hyvinvointia. Siihen panostaminen kuitenkin hyödyttäisi kaikkia ja koituisi myös kutsumuksen voitoksi. Moduulimalli tukee kutsumustyötä, koska sen avulla ihminen jaksaa paremmin tehdä kutsumuksensa ytimessä olevia asioita.
Mallin voi ottaa kokeiluun paikallisella päätöksellä, erillistä virkaehtosopimusta ei enää tarvita
Vastustusta työajanseurantakokeiluja kohtaan ovat saattaneet saada aikaa myös kirkon viimeaikaiset suuret uudistukset ja muutokset, kuten Kipa, tilastouudistus, ITC-alueet ja keskustelu seurakuntarakenteiden uudistamisesta.
Ronimuksen mukaan kirkkoherrojen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden aika ja voimat eivät vain riitä liian moneen uudistukseen yhtä aikaa.
– Nyt tilanne on rauhallisempi, joten paukkuja voisi riittää moduulityöaikaan perehtymiseen yhä useammissa seurakunnissa.
Yksi kynnys työajanseurantakokeilulta poistui jo lähes vuosi sitten. Kirkon nykyisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan moduulityöajan voi ottaa käyttöön mikä vain seurakunta paikallisella päätöksellä. Enää ei siis tarvitse neuvotella erillistä virkaehtosopimusta kokeilua varten.
– Joissain tapauksissa vastustuksen syy nousee toki myös siitä, että mallin käyttö merkitsisi alisuorittajalle oman tilanteen paljastumista työnantajalle, mitä hän ei halua, Ronimus huomioi.
Joskus hidasteena järjestelmän kokeilemiselle voivat olla myös tekniset seikat, kuten se, että seurakunnassa ei ole käytössä sähköistä kalenteria.
Järjestelmä on kannustanut vähentämään sisäisiä kokouksia
Meilahden seurakunnassa on linjattu, että työajasta keskimäärin kolmannes käytetään valmisteluun ja työyhteisön sisäisiin kokouksiin ja kaksi kolmannesta läsnäoloon erilaisissa työ- ja kohtaamistilanteissa ja tilaisuuksissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelyyn.
– Kun aloitimme kokeilun, huomasimme, että osalla työntekijöistä työaika kului liiaksi epäoleellisiin asioihin. Nykyään linjaus toteutuu meillä aika hyvin. Järjestelmä auttoi työntekijöiden tehtävänkuvausten päivittämisessä ja kannusti vähentämään sisäisiä kokouksia.
Uusi järjestelmä on helpottanut Meilahden seurakunnassa sen hahmottamista, kuinka paljon resursseja on käytettävissä esimerkiksi yhteistyöhankkeisiin ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Suunnitelmista voidaan nopeasti hahmottaa, minkä kokoinen palikka kenenkin työajasta voidaan irrottaa johonkin tiettyyn projektiin.
– Aiemmin projekteihin lähtivät vain innokkaimmat, vaikka joillain muilla olisi ollut paremmin aikaa. Asioissa edettiin mututuntumalla.
Moduulimallin avulla seurakunnassa pystytään nyt myös huolehtimaan siitä, että kaikkien työntekijöiden työajasta vähintään 5–15 prosenttia kohdentuu vapaaehtoisten kanssa toimimiseen, joko ohjaavassa ja konsultoivassa mielessä tai yhdessä vapaaehtoisten kanssa toimien. Tämä on myös kirjattu jokaisen tehtävänkuvaukseen.
”Emme suin surminkaan palaisi entiseen”
Hannu Ronimus ei kannata pakkoa mutta toivoo seurakuntien innostuvan kokeilusta.
– Olemme uusineet kokeilusopimuksen 2–3 vuoden välein. Emme enää suin surminkaan palaisi entiseen. Tässä systeemissä kaikki voittavat: työ, seurakuntalaiset, työntekijä ja työnantaja sekä budjetti.
Tätä näkemystä vahvistavat Ronimuksen mukaan kokeilun piirissä oleville työntekijöille tehdyt kolme kartoituskyselyä sekä työaikakokeilun kokemuksista käydyt säännölliset palautekeskustelut työntekijäkokousten yhteydessä.
Jaksamisperusteisia sairauspoissaoloja ei Meilahden seurakunnan työyhteisössä ole nykyään juuri lainkaan.
– Tämä tuo myös säästöä, vaikka jonkin verran ylityökorvauksia maksetaankin. Enin osa ottaa ylityöt mielellään vapaana, kun on hiljaisempi aika, tai osana esimerkiksi kesälomaa.
Tarvitaan valmiutta muuttaa rakenteita ja ajattelutapoja
Strategisen johtamisen ja omistajuuden ymmärrys on kirkossa Ronimuksen mukaan vajaata.
– Meillä tehdään kyllä operatiivisia ja taktisia uudistuksia, ulostuloja ja tempauksia, mutta ei olla valmiita muuttamaan rakenteita, jotka vaikuttaisivat asioihin laajasti, pitkäkestoisesti ja ajatuksellisesti uudistavasti.
Muutos on kuitenkin mahdollinen. Ronimus on saanut moduulimalliin liittyviä yhteydenottoja jokaisen hiippakunnan alueelta. Joistain seurakunnista on jo tehty myös tutustumisvierailuja Meilahteen. Lisäksi Ronimus on käynyt pitämässä parin viime vuoden aikana noin kymmenessä seurakuntataloudessa moduulityöaikaa koskevia valmennustilaisuuksia.
– Suosittelen kylmäharjoittelujaksoa ennen varsinaista moduulityöajan käyttöön ottamista. Harjoitteluun on hyvä varata ainakin muutama kuukausi. Meilahden seurakunnassa valtaosa työntekijöistä oppi ensimmäisen vuoden aikana hyvin uuden mallin käyttäjiksi.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä