Helsingin Mikaelin seurakunta on järjestänyt Muistisairaan muskaria puolentoista vuoden ajan ja saanut positiivista palautetta toiminnasta. Musisoimisen positiiviset vaikutukset muistisairaiden mielialaan ja kognitiivisiin kykyihin on osoitettu myös tieteellisin tutkimuksin. Näihin tuloksiin yhtyvät Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelemat, vanhusten kanssa työtään tekevät ammattilaiset, jotka ovat nähneet musiikin voiman omassa arjessaan.
Kontulan Helykodin Annin kammarin osaston asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita. Aikuistyönohjaaja Arja Heikkisen ja kanttori Kirsi Honkanen-Punkarin siellä vetämä muskari syntyi halusta viedä seurakunnan toimintaa sinne, mistä ei enää päästä itse liikkeelle.
Annin kammarin Muskarituokio kestää parikymmentä minuuttia. Se alkaa ja päättyy aina samalla tavalla. Asukkaiden kanssa lauletaan lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja kappaleita, joita muistetaan hyvin.
– Kaikilla täällä ei ole hengellistä taustaa, ja siksi emme laula vain hengellisiä lauluja, Honkanen-Punkari sanoo.
Musiikin myönteiset vaikutukset ovat myös hoitotyötä tekeville tuttuja. Lähihoitaja Satu Juvosen mukaan musiikki on Annin kammarissa läsnä päivittäin jopa hoitotoimenpiteissä, jotka saattavat sujua mukavammin, kun hoitaja laulaa.
– Oli hän hyvä tai huono laulamaan, laulu vie asukkaan ajatusta pois ikävästä hoitotoimenpiteestä ja tekee tilanteesta rennomman.
Juvonen on huomannut, että muskari on tärkeä Annin kammarin asukkaille.
– Onko se sitten se, että joku koskettaa, vai tuttu laulu, joka saa liikuttumaan niin, että kyynel vierähtää poskelle. Kyllä sen hyvän mielen näkee.
Lue koko artikkeli tuoreimmasta Kirkko ja kaupunki -lehden verkkoversiosta
Ilmoita asiavirheestä