Yhdysvaltain viime vuosikymmenten merkittävin kirkkohistorioitsija, Amerikan luterilaisuuden “grand old maniksi” kutsuttu professori Martin E. Marty kuoli helmikuun 25. päivänä 97 vuoden iässä. Marty oli Yhdysvaltain luterilaisen kirkon (ELCA) pappi ja Chicagon yliopiston pitkäaikainen professori, joka sai urallaan lukuisia merkittäviä palkintoja ja kymmeniä kunniatohtoraatteja. Hän oli elämään kokonaisvaltaisella intohimolla suhtautuva ihminen, jonka laajaan perhepiiriin kuuluu neljä lasta, useita kasvattilapsia, yhdeksän lastenlasta ja 18 lastenlastenlasta.
Suomessa on vaikea tiedostaa, kuinka vaikutusvaltainen uskonnollisten kysymysten kommentaattori ja tulkki Marty oli. Yhdysvaltalaiset tutkijat nostavat hänet 1900-luvun jälkipuolen merkittävimpien amerikkalaisten uskonnollisten vaikuttajien joukkoon Billy Grahamin ja Martin Luther Kingin rinnalle.
Nebraskan osavaltiossa syntynyt Marty varttui konservatiivisessa luterilaisessa Missouri-synodissa, mutta siirtyi myöhemmin progressiivisena pidettyyn ELCA:an. Nuorena pastorina hän johti nopeasti kasvavaa luterilaista seurakuntaa, kunnes muutti Chicagoon opetustehtäviin: ensin Lutheran School of Theologyyn ja myöhemmin kirkkohistorian professoriksi Chicagon yliopistoon, jossa hänen työtään jatkaa nykyään Martin Marty Center. Marty arvosti opettamista suuresti, ja hänen oppilaansa muistelevat häntä inhimillisenä ja lämpimänä opettajana.
OPETUSTYÖNSÄ OHESSA Marty oli tavattoman tuottelias tutkija ja tieteellisen tutkimuksen popularisoija, joka julkaisi urallaan yli kuusikymmentä kirjaa. Hänen tutkimustyössään korostuivat Yhdysvaltain uskontohistoria sekä protestanttisuuden ja fundamentalismin globaali tarkastelu. Martyn menestyksekkäin teos Righteous Empire: The Protestant Experience in America (1972) voitti Yhdysvaltain merkittävimmän tietokirjapalkinnon, National Book Awardin. Muita vaikutusvaltaisia teoksia olivat esimerkiksi Pilgrims in their Own Land (1984), kolmiosainen Modern American Religion (1986–1996) ja R. Scott Applebyn kanssa toteutetun Fundamentalismi-projektin julkaisut (1988–1994). Marty kirjoitti myös hengellisiä kirjoja, joista tunnetuimpia on puolison kuoleman jälkeistä surua ruotiva A Cry of Absence (1983).
Suurelle yleisölle Marty tuli tutuksi ennen muuta sanoma- ja aikakausilehtiin kirjoittamiensa tuhansien artikkeleiden ja kolumnien kautta. Erityisen pitkä historia hänellä oli Christian Century -lehden kolumnistina.
MARTIN MARTY EI ainoastaan tutkinut uskonnollisuutta vaan myös oli aktiivinen uskonnollinen vaikuttaja sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti. Hän oli vuonna 1964 tarkkailijana katolista kirkkoa ravistelleessa Vatikaanin toisessa konsiilissa ja osallistui seuraavana vuonna Martin Luther Kingin kanssa Selma-Montgomeryn marssiin kansalaisoikeuksien puolustamiseksi. Hän toimi useiden johtavien poliitikkojen uskonnollisena neuvonantajana, mukaan lukien kahdessa presidentillisessä komissiossa.
Marty matkusti paljon läpi uransa ja luennoi eri maanosissa. Hänen ainoa Suomen-vierailunsa ajoittui loppusyksyyn 2008, jolloin hän analysoi suomalaiselle kuulijakunnalle uskonnon roolia Yhdysvaltain politiikassa ja parhaillaan käynnissä olleissa presidentinvaaleissa. Uskonnon rooli politiikassa ja ylipäätään julkisessa tilassa oli yksi Martyn suurista kiinnostuksen kohteista. Hän kehitti public theology -käsitteen kuvaamaan teologian ja uskonnontutkimuksen soveltamista julkiseen keskusteluun ja johti monia aihetta käsitelleitä merkittäviä tutkimushankkeita.
Marty arvosti taidetta ja liittyi siinä pitkään luterilaiseen jatkumoon. Hänen intohimoihinsa lukeutuivat musiikki, erityisesti Johan Sebastian Bachin tuotanto, sekä arkkitehtuuri. Yksi Martyn pojista, Micah, on valokuvaaja, joka on tehnyt useita kirjoja yhdessä isänsä kanssa.
VAIKKA MARTY oli kuuluisa poikkeuksellisesta työteliäisyydestään – hän heräsi aamuisin kello 4.44 kirjoittamaan – hänellä riitti aikaa ja kiinnostusta ihmisten kohtaamiseen. Hänen perheensä aktiiviseen sosiaaliseen verkostoon kuului ihmisiä monilta elämänaloilta, mukaan lukien taidepiireistä ja eri uskontokunnista.
Tämän muistokirjoituksen kirjoittajat saivat useaan otteeseen todistaa Martyn vieraanvaraisuutta. Hänen chicagolaisen pilvenpiirtäjäasuntonsa ovet olivat avoinna myös suomalaisille jatko-opiskelijoille, jotka saivat keskustelun lomassa oivallisia tutkimuksellisia neuvoja. Marty tuntui kuitenkin olevan aina enemmän kiinnostunut nuorten ihmisten elämästä ja ajatuksista kuin akateemisesta keskustelusta. Hänen lähtökohtanaan oli, että ihmisyyden mitta oli toisten tasa-arvoisessa kohtaamisessa, ei asemassa tai menestyksessä. Martyn uskonnollinen vakaumus ilmeni Kristuksen seuraamisen eetoksena ja elämän lahjan suurena arvostamisena.
Juha Meriläinen
Panu Pihkala
Muistojumalanpalvelusta voi seurata livestreamista su 29.3. klo 21 Suomen aikaa.