Ihmisen sanotaan elävän niin kauan, kuin joku hänet muistaa, tai häntä muistellaan. Pirkko Salmea (os. Veijalainen) ei voi unohtaa. Hän syntyi 29.12.1931 Rantasalmella ja kuoli 17.7.2024 Oulussa. Viimeisinä kuukausina hänen taivasikävänsä kasvoi ja usko Jumalan hoivaan oli horjumaton.
Pirkon lapsuudenkoti oli turvallinen pieni tila Rantasalmella. Kalle-isä oli rakennusmies, Alviina-äiti ahkeroi kotona, sisaruksia oli kuusi. Pirkko kävi kansakoulun ja jatkokoulun Rantasalmella. Hän valmistui Helsingissä apuhoitajaksi niin hyvin arvosanoin, että häntä kehotettiin jatkamaan opintoja Kätilöopistolla. Pirkko valmistui kurssinsa priimuksena kätilöksi vuonna 1956.
Elämän polku vei Pirkon pohjoiseen, Kemiin. Siellä hän tapasi salskean nuoren miehen, Olavi Salmen. Olavin vihreällä Mossella huristeltiin Ylläkselle hiihtämään kevättalvella 1957. Kihlat ostettiin elokuussa 1957 ja pian marraskuussa pastori Olavi Kouri vihki nuorenparin. Ensimmäinen yhteinen koti oli Kaakamossa omakotitalon vintissä. Perheeseen syntyivät Marjo 1958, Tarja 1959 ja Mika 1968. Lapsenlapsia heillä on kuusi ja lapsenlapsenlapsia kaksi. Lapset, myös kummilapset, olivat lähellä Pirkon sydäntä. Hän arvosti koulutusta ja sitä, että kaikki Luojan antamat mahdollisuudet tuli käyttää hyväksi.
Pirkko työskenteli Kemissä sairaalan synnytysosastolla ja Alatorniolla äitiyshuollossa. Pisimpään hän toimi Kemin kaupungin äitiyshuollossa. Hän jäi eläkkeelle Kemin avoterveydenhuollon osastonhoitajan virasta vuonna 1992.
Pirkko oli 27 vuotta Kemin kaupunginvaltuustossa 1977–2004, kaupunginhallituksessa 1981–1984. Lisäksi hänellä oli useita muita luottamustoimia muun muassa sosiaalilautakunta. Hän oli Liberaalisen kansanpuolueen jäsen. Pirkko oli Kemin seurakunnan kirkkovaltuutettuna vuodesta 1969 alkaen 33 vuotta, josta puheenjohtajana vuodet 1999–2002. Hän osallistui myös kirkkoneuvoston työhön. Seurakuntaneuvoksen arvonimen hän sai 2002. Seurakunnan virkaan vihitty nuori pappi muistelee Pirkkoa luottamushenkilönä: ”Hän oli lämmin ja viisas ihminen. Turvallinen hahmo aikana, joka oli seurakunnassa hyvin myrskyisä.”
Pirkko toimi kirkolliskokousedustajana 1996–1999. Edustajakollega Terttu Kauvosaari muisteli ihaillen Pirkon inhimillistä ja oikeudenmukaista asennetta kirkon toiminnassa. Pirkon mielestä kirkon on mentävä ihmisten luo ja pidettävä huoli työntekijöidensä jaksamisesta.
Pirkon siunaustilaisuus pidettiin Kastellin kirkossa Oulussa 9.8.2024 aurinkoisena iltapäivänä. Anneli Hanski lauloi virren Oi Herra luoksein jää jo ilta on. Aurinko meni pilveen ja himmensi kirkkosalin juuri silloin, kun kuuluivat virren sanat: ”ja kadonnut on valo auringon.” Pirkon siunasi Olavin serkku, emerituspiispa Samuel Salmi. Siunaustilaisuus oli kaunis juhla. Herkin hetki oli, kun kuulimme Pirkon kirjoittaman kiitoskirjeen Olaville, lapsille ja lapsenlapsille.
Kirjoittaja on Pirkon ystävä ja työkaveri neuvola-ajoilta.
Ilmoita asiavirheestä