Tampereen seurakuntayhtymän Mummon Kammarin vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaajaksi valittiin elokuussa sosionomi (AMK) diakoni Maria Vuoristo.
Millaista toimintaa Mummon Kammari järjestää?
– Mummon Kammari on vapaaehtoisen vanhustyön keskus. Meillä on kymmenen palkattua työntekijää, joista kaksi on Tampereen kaupungin työntekijöitä. Vapaaehtoisia on liki tuhat. Tärkein juttumme on, että välitämme vapaaehtoista apua vanhuksille koteihin ja laitoksiin. Jos vanhus tarvitsee saattoapua vaikka lääkärille tai kauppareissulle, meiltä voi tilata apua tällaiseen. Me välitämme myös ystäviä kotona asuville sekä hoivakodeissa ja palvelutaloissa asuville vanhuksille. Kaikki pyynnöt tulevat seurakuntien avunvälityspuhelimen kautta, jonne voi soittaa kolmena päivänä viikossa.
– Toimintamme sisältää myös kyläpaikan Tampereen keskustassa, missä on toimintaa neljänä päivänä viikossa. Kyläpaikkaan voi tulla ihan kuka vain. Siellä on pannu kuumana ja tarjolla myös pullaa ja välillä sämpylää. Meillä on täällä erilaisia ryhmiä, kuten käsityöryhmiä, kirjojenystäviä, luentoja ja koulutuksia. Torstaisin on hartaus ja toivevirret.
Mitä vapaaehtoiset tekevät?
– Mummon Kammarilla järjestetään säännöllisesti uusien vapaaehtoisten perehdytyskursseja. Niiden jälkeen on haastattelut, joissa selvitämme, mitä he voisivat tehdä.
– Kyläpaikassa on aina emäntä ja isäntä, jotka ottavat vastaan ja kertovat toiminnasta. Aamulla on leipojia, jotka tekevät pullaa ja sämpylää. Vapaaehtoisiin lukeutuvat myös käsitöiden tekijät ja niin sanotut pikkaraiset, jotka voivat vaihtaa lamppua, laittaa taulun seinään tai tehdä pieniä lumitöitä.
Miten Mummon Kammari vaikuttaa vanhusten elämään?
– Viime vuonna avunvälitykseen on tullut 2 365 pyyntöä. Vanhuksen näkökulmasta me emme korvaa mitään ammatillista apua vaan tarjoamme ihmisen, joka tulee käymään juuri sinun takiasi.
– Se on erilaista, että kävijänä on omainen kuin että vierailulle tulee ulkopuolinen ihminen. Vapaaehtoinen voi korvata aukkoa, kun ystäväpiiri on haihtunut ajan mukana olemattomiin tai lapset eivät tule käymään. Työkaveri sanoi ihanasti, että vanhuksen silmät alkavat loistaa, kun oma vapaaehtoinen tulee kylään.
Missä meillä olisi Suomessa parannettavaa suhtautumisessa vanhuksiin ja vanhentumiseen?
– On niin paljon yksinäisiä vanhuksia, kun kaikilla on kauhea kiire. Heillä saattaa käydä monta tahoa, kuten kotihoito ja ateriapalvelut. Ne ovat lyhyitä käyntejä, ja ihmisen kohtaaminen saattaa jäädä. En kritisoi hoitajia, sillä tilanne ei varmasti ole heidänkään toiveensa.
– Me voisimme nähdä vanhukset arvokkaina. Vanhat ihmiset eivät ole taakka, vaan heillä on paljon annettavaa nimenomaan nuoremmille ikäpolville. Ihmisarvo ei perustu siihen, että käy töissä ja maksaa suuria veroja. Se perustuu inhimillisyyteen ja Jumalan kuvana olemiseen.
Kuva: Rami Marjamäki. Mummon Kammarin toiminnanohjaajana elokuussa aloittanut Maria Vuoristo on työskennellyt aiemmin muun muassa Ylöjärven kunnan projektityöntekijänä ja seurakunnan diakoniatyöntekijänä.
Ilmoita asiavirheestä