Pääsiäisen ruokiin ja koristeisiin tiivistyy rikas kristillinen symboliikka. Kotimaa24 kokosi tärkeimmät.
Muna
Muna on pääsiäisen tunnetuin symboli. Kristillisessä symboliikassa se kuvaa ylösnousemusta ja Kristuksen hautaa. Elottoman näköinen kuori kätkeekin sisäänsä uuden elämän. Suklaamunan yllätys kuvaa pääsiäisen ihmettä ja iloa: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti!
Erityisen tärkeä symboli muna on ollut ortodoksisessa perinteessä. Muna on myös perinteinen pääsiäislahja. Legendan mukaan ensimmäisen pääsiäismunan antoi jo Magdalan Maria Rooman keisarille Tiberiukselle.
Tiput ja puput
Tipun ja munan yhteys lienee ilmeinen: tiput symboloivat uutta elämää, joka munasta syntyy. Myös puput on yhdistetty uuteen elämään, sillä ne lisääntyvät vauhdikkaasti.
Toisaalta pupu on Kristuksen vertauskuva: Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki. Valppaana nukkuva jänö kuvaa Kristusta, joka ei kuollessaankaan vaipunut ikuiseen uneen.
Lammas
Pääsiäispöydän suosikkiruoka on lammas. Suomalaiset syövät sitä pääsiäispyhinä jopa 1,5 miljoonaa kiloa. Lammas symboloi Jeesusta: Jeesus on Jumalan karitsa, joka antoi henkensä ihmisten puolesta.
Mämmi
Israelilaisten pääsiäisjuhlaan kuului happamaton leipä, sillä hapan oli juutalaisille pahan vertauskuva. Makea mämmi on länsisuomalainen vastine happamattomalle leivälle.
Pasha
Venäjältä kotoisin oleva ortodoksinen pääsiäisherkku pasha on vakiinnuttanut asemansa suomalaisissa juhlapöydissä. Pashan reseptin juuret ovat käytännölliset: pääsiäisherkkuun käytettiin suuren paaston aikana yli jäänyt rahka, kerma ja kananmunat.
Pashamuottiin on yleensä kaiverrettu risti sekä kirjaimet XB. Kirjaimet ovat lyhenne kirkkoslaavin sanoista Христосъ воскрéсе eli Kristus nousi kuolleista.
Vihreä ja keltainen
Pääsiäisyönä kirkkotekstiilien katumusta kuvaava violetti väri vaihtuu iloa ja kiitosta kuvaavaan valkoiseen. Pääsiäiskoristeissa valkoista suositumpia värejä ovat kuitenkin vihreä ja keltainen. Vihreä on tietenkin kasvun ja uuden elämän väri. Myös vihreä rairuoho kuvaa uutta elämää.
Lähteet:
Kuva: Matti Karppinen
Ilmoita asiavirheestä