Saksalainen Die Welt -lehti uutisoi hiljattain Berliiniläisestä evankelisluterilaisesta seurakunnasta, jonka pappi on kastanut vuosien mittaan noin 600 muslimitaustaista maahanmuuttajaa. Seurakunta on herättänyt huomiota, sillä kirkot pitävät kotimaassa muslimeille tehtävää lähetystyötä vaikeana ja arkana kysymyksenä.
Suomessa suurimmat muslimiyhteisöt ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Ylipäänsä muslimien ja maahanmuuttajien määrä on vähäinen verrattuna Saksaan.
Vantaankosken seurakunnassa kansainvälisen työn pappina työskentelevä Mark Saba arvelee, että maahanmuuttaja- ja muslimitaustaisia kastetaan silloin tällöin.
– Muutamia olen kastanut matkan varrella sen jälkeen kun he ovat halunneet osallistua aikuisrippikouluun, hän sanoo.
Saban mukaan moni maahanmuuttaja löytää itselleen sopivaa toimintaa joko englanniksi toimivasta kansainvälisestä seurakuntatyöstä tai jollain muulla kielellä toimivasta vieraskielisestä seurakuntatyöstä.
Kirkkohallituksen asiantuntija Marja-Liisa Laihia vahvistaa Saban näkemyksen. Eri puolilla maata on silloin tällöin yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa uskontoa esimerkiksi islamista kristinuskoon. Heille tarjotaan aikuisrippikoulua.
Laihian mukaan ekumeenisissa yhteyksissä on selvinnyt, että jos jonnekin syntyy kääntyneiden yhteisö tai seurakunta, se helpottaa uskonnon vaihtamista.
Vantaan seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Sari Koistisen mukaan seurakuntien työ ei ole käännyttävää, mikä myös näkyy kastettavien pienissä määrissä.
– Meidän lähestymistapamme on se, että kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia. Käännyttämistä emme tee, vaan siitä irtisanoudutaan. Kääntymys on jokaisen ihmisen henkilökohtainen ratkaisu ja me tuemme niitä ratkaisuja, jotka ihmiset tekevät. Toki on muita kristillisiä kirkkokuntia, jotka korostavat henkilökohtaisen uskonratkaisun tekemistä enemmän kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa on tapana, Koistinen sanoo.
Hän painottaa uskonnonvapauden kunnioittamista ja toivottaa kaikista taustoista tulevat maahanmuuttajat tervetulleiksi kirkkoon.
Seurakunnille on painotettu huolellisuutta opetettaessa muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Turvapaikanhakijoiden kohdalla varmistetaan heidän ymmärtävän, ettei kristityksi kääntyminen ja kasteen ottaminen vaikuta turvapaikkahakemukseen.
– Se voi jopa vaikeutta ja monimutkaistaa. Viranomaiset epäilevät sitä heti. Siksi meidän pitää myös puolustaa näitä ihmisiä, jos olemme vakuuttuneita vilpittömyydestä. Kyse on yksilön oikeuksista, Laihia sanoo.
Sari Koistisen mukaan yhteisöllisistä kulttuureista tulevat maahanmuuttajat osallistuvat mielellään diakonisin perustein järjestetyille leireille ja retkille. Niillä ei tehdä eroa eri uskontokuntiin kuuluvien välillä.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Luterilainen seurakunta Saksassa kastaa vuosittain satoja muslimeja
Ilmoita asiavirheestä