Paina siitä sinisestä napista!
Imaami Anas Hajjar pyytää käynnistämään tulostimen.
Mitään ei tapahdu. Joku on uusinut verkkoasetukset, ja yhteys Hajjarin tietokoneen ja printterin välillä on katkennut.
Harmillista. Imaami on luvannut antaa vihkitodistuksen sitä hakemaan tulevalle miehelle, mutta nyt tämä ei saakaan paperia. Todistus täytyy lähettää postissa.
Suomen suurimmassa muslimiyhteisössä, Suomen islamilaisessa yhdyskunnassa, arki on usein tätä. Vähillä resursseilla yritetään palvella kasvavaa joukkoa. Palvelun laatu on mitä on. Tämä harmittaa imaamia.
Palvelun laatu on juuri nyt islamilaisessa maailmassa trendikäs puheenaihe. Anas Hajjarin huolena se on ollut jo pitkään. Kun hän saapui Suomeen opiskelemaan lääketiedettä 1980-luvun lopulla, tataarien lisäksi täällä oli vain kourallinen muslimeita. Nyt heitä on Hajjarin arvion mukaan jopa 100 000, jos turvapaikkapäätöstä odottavat lasketaan mukaan.
Anas Hajjar valittelee, että kasvavan yhteisön palveleminen on vaikeaa. Imaami puhuu kuin köyhän kristillisen järjestön tai jäsenkatoa potevan seurakunnan työntekijä, vaikka jäsenmäärät muuttuvat päinvastaisiin suuntiin. Monet uusista tulokkaista eivät pysty lahjoittamaan yhteisölleen paljoakaan. Siksi moskeijan tulot ovat pienet ja epävarmat.
– Suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset vaihtuvat ja väsyvät. Jotta toiminta olisi laadukasta ja pysyvää, tarvittaisiin palkattuja ihmisiä, Hajjar sanoo.
***
Muslimioppineet laativat parhaillaan kansainvälisiä laatukriteereitä imaamin työlle. Palkatulta työntekijältä voi edellyttää enemmän kuin vapaaehtoiselta. Hajjarin mielestä imaamin pitäisi olla ihmisläheinen ja pystyä puhumaan asioista niin, että ne koskettavat muslimien arkea.
– Yhden puhe nukuttaa ja toisen innostaa, ihan niin kuin kirkossakin, Hajjar vertaa.
Islamilaisia järjestöjä Suomessa nykyään puhuttava kysymys on oikea rukousaika. Jos moskeijat määrittelevät rukousajat eri tavoin, yhteen kokoontuminen on hankalaa. Ensi vuoden aikana Suomeen on tarkoitus saada yhtenäiset rukousajat kaikille rukoushuoneille.
Mitä väliä sillä sitten on, rukoileeko yksin vain samaan aikaan toisten kanssa?
– Rukous on hyve. Profeetan perimätiedossa Hadithissa sanotaan, että yhdessä rukoileminen on 27 kertaa suurempi hyve kuin yksin rukoileminen, imaami vastaa.
***
Helsingin Lönnrotinkadulla sijaitsevan rukoushuoneen punaiset matot tuntuvat pehmeiltä kengistä riisuttujen jalkojen alla. Rukousmatot on saatu lahjoituksina mattotehtaalta Saudi Arabiasta.
Hyvä sijainti, kyllä, mutta aivan liian pieni ja epäkäytännöllinen rakennus, Hajjar toteaa. Monet muut Helsingin 22 rukoushuoneesta ovat tätäkin pienempiä.
Hänen mielestään Helsingin olisi aika saada muiden eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan suurmoskeija, johon mahtuisi tuhansia ihmisiä rukoilemaan yhtä aikaa.
Tukholman suurimpaan moskeijaan mahtuu pari tuhatta henkeä. Tukholman kaupunki osoitti sille paikaksi vanhan sähkölaitoksen Södertäljen kaupunginosasta.
Jotkut kristityt vastustavat moskeijan rakentamista Helsinkiin. Syyksi on esimerkiksi sanottu, että minareetit edustavat alueen haltuunottoa islamille.
– Juju ei ole minareetissa, vaan siinä, että rakennus on rakennettu nimenomaan moskeijaksi, Jumalan palvelemista varten.
Nykyisessä työpaikassaan Hajjaria vaivaa se, että samassa talossa tapahtuu ties mitä muutakin.
– Moskeijat ovat Jumalaa varten. Jos rukouspaikan alla tai yllä käydään kauppaa, se ei ole puhtaasti moskeija. Asioita ei pidä sotkea keskenään.
Hajjar uskoo, että rakennuslupa Helsingin moskeijalle lopulta heltiää. Monet kristityt kannattavat muslimien oikeutta rakentaa Suomeen suurmoskeija, koska jokaisen kansalaisen vapaus harjoittaa itse valitsemaansa uskontoa on demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Myös Anas Hajjar vetoaa tähän.
***
Entä mitä hän ajattelee muslimien oikeudesta kääntyä kristinuskoon? Ulottuuko uskonnonvapaus myös käännynnäisiin?
– En usko, että kukaan, joka on todella muslimi, kääntyisi pois islamista.
Uutiset kuitenkin kertovat vähintäänkin useista sadoista muslimitaustaisista maahanmuuttajista, jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana saaneet kristillisen kasteen. Mitä Anas Hajjar heistä ajattelee?
– Täytyy tutkia, kuinka todellisesti he ovat kääntyneet, vai ovatko he hyötyneet kääntymisestä jollakin tavalla, ja kuinka todellisesti he ovat olleet muslimeita.
Miten muslimien tulee suhtautua sharian käskyyn surmata luopiot?
– Asia ei ole niin, että sharia käskee. Lakikoulukuntien oppineet tulkitsevat Koraania ja Haditheja. Tulkinnan perusteella valtion asettama tuomioistuin päättää mahdollisesta rangaistuksesta, jos asia edes etenee sille tasolle.
Hajjarin mukaan kaikki lainoppineet eivät tulkitse kirjoituksia niin, että islamista luopumisesta pitää seurata kuolemanrangaistus. Ja päädyttiinpä millaiseen rangaistukseen tahansa, sen toimeenpano kuuluu viranomaisille. Yksityiset henkilöt eivät saa käyttää oman käden oikeutta, Hajjar painottaa.
Entä mitä hän itse ajattelee muslimin oikeudesta vaihtaa uskontoa?
– Suomalaisina toimimme Suomen uskonnonvapausperiaatteiden mukaisesti.
***
Moskeijahanke herättää kantasuomalaisissa monia kysymyksiä: käytetäänkö siihen verorahoja, saavatko ulkomaalaiset rahoittajat määrätä perjantaisaarnan sanoman, olisiko koolle tuleva tuhatpäinen muslimijoukko turvallisuusuhka?
Anas Hajjarin mielestä suurmoskeija ei ole uhka yhteiskuntarauhalle, mutta viharikokset ovat. Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuuden vuosiraportin mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna selvästi aiempaa enemmän rikosilmoituksia, joiden taustalla epäilleen olevan rasismia tai joku muu vihamotiivi.
Pari päivää ennen haastattelua Hajjar oli sisäministeri Paula Risikon kutsusta sisäministeriössä keskustelemassa yhdessä muiden muslimijohtajien kanssa turvallisuudesta ja muslimien turvallisuudentuneesta.
Sisäministeriö sai valtion täydentävään talousarvioesitykseen lisää rahaa poliisille muun muassa ääriliikkeiden laittoman toiminnan ja vihapuheen ehkäisyyn.
Vaikka musliminuorten väkivaltainen radikalisoituminen on vakavaa, se ei kuitenkaan ole Hajjarin mielestä niin iso ongelma kuin median perusteella voisi kuvitella.
Anas Hajjarin kotimaahan Syyriaan verrattuna Suomen ongelmat ovat pieniä. Hajjar on kotoisin Damaskoksesta, joka on sisällissodassa pysynyt hallituksen hallinnassa.
– Ajoittain kuuluu ammuskelua, mutta Damaskoksessa on suhteellisen rauhallista. Sähkö, vesi, ruoka ja lääkkeet ovat vähissä tai kallistuneet.
Hajjar ei usko, että presidentti Bashar Al-Assad voisi enää jatkaa vapailla vaaleilla valittuna johtajana.
– Kuka häntä äänestäisi kaiken sen jälkeen, mitä hän on tehnyt?
Ennen sotaa Syyrian sunnit, shiiat, alaviitit ja kristityt tulivat Anas Hajjarin mielestä hyvin toimeen keskenään. Nykyisin uskonnollisten ryhmien vastakkainasettelusta kärsii koko islamilainen maailma. Yksi käännekohta oli Hajjarin mielestä Iranin vallankumous. Se on ruokkinut jakoa ”todellisiin” ja ”kelvottomiin” muslimeihin.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on saanut monet pelkäämään, että eri tavoin uskovat ja ajattelevat joutuvat kaikkialla maailmassa yhä kauemmaksi toisistaan.
– Trumpin puheet ovat ruokkineet koko muslimiväestön joutumista vastuuseen marginaalijoukon teoista. Pariisin ja Belgian verilöylyt eivät ole auttaneet asiaa. Pelkäämme leimaamista. Mitä tapahtuu moskeijoille ja hunnutetuille naisille?
Kovin huolissaan Anas Hajjar ei kuitenkaan ole. Länsimaissa demokraattinen järjestelmä toimii ja Donald Trumpin puheetkin ovat jo muuttuneet.
Kuva: Jukka Granström. Helsingissä Lönnrotinkadulla sijaitseva rukoushuone on liian pieni kasvavalle muslimiyhteisölle, sanoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. Hän toivoo, että muslimit saisivat moskeijan, jonne mahtuisi tuhansia ihmisiä rukoilemaan.
Ilmoita asiavirheestä