Suomen Islam-seurakunnan tiloissa käy vilkas puheensorina. Maanantai-illan hämärtyessä Helsingin keskustassa sijaitseviin Suomen tataariyhteisön tiloihin on kokoontunut USKOT-foorumin kutsumana runsaat 60 ihmistä. Muslimit viettävät pyhää paastokuukauttaan ramadania, jolloin he saavat syödä ja juoda vasta auringon laskettua. Alkamassa on Iftar-ateria.
Kutsuvieraiden joukossa on niin kristittyjä, juutalaisia kuin eri muslimiyhteisöjen edustajiakin. Mukana ovat myös Indonesian, Turkin, Saudi-Arabian ja Marokon suurlähettiläät sekä ministeriöiden edustajia.
{kuva_fa99b415-da97-46f8-8567-38d53ef54a88}
Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin toivottaa kaikki tervetulleiksi. Hän kertoo, kuinka uskontojen välinen rinnakkaiselo on aina ollut normaali osa tataarien elämää.
– Jo esi-isämme asuivat Venäjällä kylissä, joissa eli ortodokseja, luterilaisia, muslimeja ja juutalaisia. He kävivät sujuvasti kauppaa kaikkien kanssa.
Bedretdin mainitsee, että Suomenlinnaa rakentaessaan tataarisotilaat ja juutalaiset sotilaat jakoivat yhteisen rukoushuoneen. Perjantaisin tilaa käyttivät muslimit ja lauantaisin juutalaiset.
Suomen Islam-seurakunta perustettiin vuonna 1925. Silloin se oli nimeltään Suomen muhamettilainen seurakunta. Bedretdin kiittää vuolaasti Suomea siitä, että tämä maa on mahdollistanut tataareille heidän kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa vaalimisen ja säilyttämisen.
Suomen tataarit taistelivat toisessa maailmansodassa Suomen puolesta. Moskeijan eteisen seinän Pro Finlandia -kivilaattaan on painettu yhdeksän sodassa kuolleen nuorukaisen nimet.
{kuva_1626686f-cd4d-495d-91ad-107a83af1c2e}
Kun kaikki ovat istuutuneet kauniisti katettuihin pitkiin pöytiin, Haris Bedretdin laulaa rukouskutsun. Sen jälkeen imaami Ramil Belyaev lausuu paaston päättörukouksen. Syömme pari taatelia ja juomme vettä. Profeetta Muhammed kuulemma päätti paaston taateleilla ja makeat hedelmät kohottavat paaston laskemaa verensokeria nopeasti.
Muslimivieraat siirtyvät moskeijan puolelle rukoilemaan iltarukouksen. Me muut aloittelemme ateriaa maistuvalla kasviskeitolla. Tataarit painottavat, että kaikki muslimit ovat tervetulleita rukoilemaan heidän moskeijaansa. Suomen Islam-seurakunnan jäsenyyttä ei vaadita.
{kuva_39ff837d-4134-4c2b-8a7b-b8749a9a0fa4}
Hämmästelemme kristityn vierustoverin kanssa, kuinka muslimit pystyvät olemaan paastokuukauden ajan päivät juomatta. Vastapäätä istuva it-alalla työskentelevä Akif Ali kertoo, että paastossa vaikeinta ei ole fyysinen puoli.
– Paasto on ennen kaikkea psykologinen ponnistus. Se pakottaa pohtimaan vaikeita asioita ja tutkiskelemaan omaa elämää ja tulevaisuutta, Ali sanoo.
Fyysisesti haastavaa on Alin mukaan ainoastaan kahvinjuonnista luopuminen.
– Suomalaisissa toimistoissahan kahvia perinteisesti kuluu melko monta kuppia. Paaston alkupäivinä päänsärky on melkoinen. Pienet päivätorkut auttavat vähän.
Ramadan synnyttää Akif Alin mukaan tunteen suuryhteisöllisyydestä. On merkityksellistä, että sadat miljoonat muslimit paastoavat yhtä aikaa hänen kanssaan. Hän painottaa, että muslimien paastoa ei vahdi kukaan. Kyse on ihmisen ja Jumalan välisestä asiasta.
{kuva_9898a3b4-4f46-4270-9c8b-42e561bb90ec}
Pienen puheenvuoron aterialla käyttää myös USKOT-foorumin puheenjohtaja ja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Hän puhuu sanojen ja sanavalintojen valtavasta voimasta ja kehottaa varovaisuuteen niiden kanssa. Hän painottaa myös vanhempien aktiivisen roolin ja hyvän esimerkin tärkeyttä lasten kasvattamisessa ja kouluttamisessa.
Nadbornik, samoin kuin monet muut paikalla olleet USKOT-foorumin jäsenet, pitää tärkeänä, että lapsilla olisi jatkossakin mahdollisuus opiskella laadukkaasti omaa uskontoa peruskoulussa.
– Erityisen tärkeää tämä on vähemmistöuskontojen näkökulmasta, USKOT-foorumin koulutusjaoston jäsen Suaad Onniselkä sanoo.
{kuva_1db458a3-95b1-47e6-930f-a3c5f3899d25}
Siirrymme pääateriaan. Noutopöytä notkuu riisiä, kasviksia, naudanlihaa, kanaa ja hummusta. Vilkkaat keskustelut monilla kielillä jatkuvat.
Joku mainitsee, että uskontojen välisissä tapaamisissa ja ekumeenisissa kuvioissa tunnelma on aina kunnioittava, hyvä ja vapautunut, vaikka monet uskonnolliset yhteisöt ovat sisäisesti hajanaisia ja niiden sisäinen keskustelu saattaa olla hyvinkin repivää.
Aterian päätteeksi nautitaan vahvaa teetä ja hedelmiä.
{kuva_811eec38-a089-4285-8ec9-fec833e0cddb}
{kuva_f3f97bb0-9037-4e1d-abdc-f984847bcc9b}
Kuvat: Jukka Granström
Lue lisää USKOT-foorumista ja sen hallitustavoitteista torstaina 23.5. ilmestyvästä Kotimaa-lehdestä
Lue myös:
USKOT-foorumi laajentuu – mukaan myös muita uskontoja kuin juutalaisuus, islam ja kristinusko
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.