Jos muuttaa tänä vuonna ja haluaa äänestää seurakuntavaaleissa uudella paikkakunnalla, on muuton tapahduttava elokuun puoleenväliin mennessä.
Kirkkolain mukaan äänioikeus seurakunnassa määräytyy kirkon jäsenten kohdalla sen mukaan, minkä seurakunnan jäseniä he ovat olleet vaalivuonna 15. elokuuta. Myöhemmin muuttavan äänioikeus ei siis siirry uuteen seurakuntaan.
Sen sijaan kirkkoon liittynyt jäsen saa äänioikeuden myös elokuun puolenvälin jälkeen, mutta siihen vaikuttaa seurakunnan vaalilautakunnan päätös.
Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kertoo Kotimaa24:lle, että kirkkolain mukaan vaalilautakunnalla on oikeus lisätä henkilö seurakuntavaaleja varten laadittuun äänioikeutettujen luetteloon, jos henkilö on liittynyt kirkon jäseneksi 15. elokuuta jälkeen ennen äänioikeusluettelon lainvoimaiseksi tuloa.
– Vaalilautakunnalle säädetty oikeus ei tarkoita velvollisuutta toimia näin, vaikka se on suositeltavaa, Pihlaja sanoo.
”Asia koskettaa joka vaaleissa erityisesti monia opiskelijoita”
Helsingin Paavalin seurakunnan jäsen, nykyään myös seurakunnassa työskentelevä Hannu Mäkilampi laittoi vuonna 2014 asiasta aloitteen Paavalin seurakuntaneuvostolle. Hän toivoi kirkkolakia muutettavan siten, että vaalilautakunta voisi lisätä äänioikeutettujen luetteloon seurakuntaan toisesta seurakunnasta muuttaneet henkilöt ja poistaisi pois muuttaneet henkilöt. Aloitteessa hän toteaa lain muodostavan selvän ristiriidan siinä, miten uudet kirkon jäsenet ja seurakuntaa vaihtaneet pääsevät vaikuttamaan uuden kotiseurakuntansa päätöksentekoon.
– Aloite eteni vuonna 2014 Paavalin seurakuntaneuvostolta Helsingin hiippakuntavaltuustoon ja yleisvaliokunnan kautta aina kirkolliskokoukseen asti. Kirkolliskokous jätti aloitteen tuolloin raukeamaan, Mäkilampi sanoo Kotimaa24:lle.
Kirkolliskokouksen päätöksessä todetaan vuodelta 2015, että koska muuttoilmoituksia ei enää tarvitse tehdä seurakuntaan, kirkon jäsentietojärjestelmä päivittyy viiveellä. Se ei pysty luotettavasti synkronoimaan muutosta, mikä lisää virheiden mahdollisuutta. Esitetty muutos voisi johtaa tilanteisiin, joissa henkilö on äänioikeutettu kahdessa seurakunnassa tai ei kummassakaan. Uudistus vaatisi myös tietojärjestelmää, jolla muutokset voitaisiin synkronoida seurakuntien kesken.
Pihlaja näkee, että kyse ei ole jäsentietokannan uudistamistarpeesta tai taloudellisista seikoista vaan siitä, että seurakuntavaalit saadaan toimitettua säädetyssä vaaliaikataulussa luotettavalla tavalla.
Mäkilampi taas katsoo, että kirkon jäsentietojärjestelmää pitäisi kehittää.
– Siihen ei kuitenkaan näytä olevan kiinnostusta. Minun mielestäni pitäisi olla, jos kerran halutaan ihmisten todella vaikuttavan siellä missä he asuvat. Sehän on sitä jäsenyyden vahvistamista, Mäkilampi sanoo.
– Asia koskettaa joka vaaleissa erityisesti monia opiskelijoita eli pääasiassa nuoria aikuisia, koska syksyllä muutetaan usein opintojen takia. Nuorten aikuisten kosketuspinta kirkkoon on muutenkin hyvin kapea ja kokemus vaikuttamismahdollisuuksien vähenemisestä ei lisää sitoutumista kirkkoon tai kotiseurakuntaan.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.