Tammikuusta lähtien Mynämäen seurakunnan kirkkoneuvostolla on ollut 28-vuotias varapuheenjohtaja. Aki Laaksonen valittiin ensimmäiselle kaudelle kirkkovaltuustoon kaksi vuotta sitten.
Sukupolvenvaihdosta seurakunnassa on ollut laajemminkin. Uusia työntekijöitä on tullut eläkkeelle jääneiden tilalle, ja valtuuston keski-ikä on alentunut.
– Valtuusto nuorentui paljon viime vaaleissa. Moni oli ollut jo pitkään valtuustossa ja halusi päätöksenteosta pois. He ovat onneksi jatkaneet erilaisissa toimikunnissa, ja puuhailevat siellä aktiivisesti kaikenlaisia tapahtumia.
Vahva uskonnollinen kasvatus teki seurakunnan tutuksi
Laaksoselle seurakunta on tuttu ympäristö. Vanhemmat antoivat vahvan uskonnollisen kasvatuksen ja veivät häntä lapsena kerhoon ja jumalanpalveluksiin.
Seurakunnan luottamustehtävät kiinnostavat Laaksosta enemmän kuin kunnallispolitiikka.
– Kuntavaaliehdokkaaksikin kysyttiin, mutta haluan keskittyä näihin mitä on. Kuntapolitiikka on oma maailmansa. Seurakunnassa henki on erilainen, ja haluan antaa oman panokseni siihen.
Monialayrittäjä haluaa tulla toimeen kaikkien kanssa
Aki Laaksonen on monialayrittäjä. Hän on viljellyt kotitilaansa vaimonsa Marian kanssa jo pari vuotta. Erikoiskasvien viljelyn lisäksi hän harjoittaa koneurakointia ja koneiden maahantuontia Euroopasta.
– Yrittämisessä on oma vapautensa. Kevät ja syksy ovat maatilan kannalta kiireisempää aikaa, mutta työt pystyy sovittamaan niin, että päivisin pääsee seurakuntaan kokouksiin.
Yhteisten asioiden hoitaminen on aina kiinnostanut Laaksosta. Seurakunnan luottamustehtävien lisäksi hän on muun muassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja, kotiseutuyhdistyksen sihteeri ja jäsenenä useamman yhdistyksen hallituksessa. Harrastukset ovat vielä erikseen.
– Harrastusluonteisesti autan naapurin pitopalveluyrittäjää tarjoilijana. Se on kivaa hommaa ja tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Haluan tulla kaikkien kanssa toimeen.
Luottamushenkilön on välitettävä päätöksistä oikeaa tietoa
Luottamushenkilön pitäisi Aki Töllin mielestä olla aktiivisesti tekemisissä seurakuntalaisten kanssa. Hyvä luottamushenkilö osallistuu monipuolisesti seurakunnan tilaisuuksiin, jotta kuulisi seurakuntalaisten ajatuksia ja toiveita toiminnasta.
– Päätökset, joita tehdään, koskevat juuri seurakuntalaisia. Jos heidän äänensä ei kuulu, niin päätöksenteko on sellaista kuin on.
Luottamushenkilöiden rooli korostuu seurakunnassa, jossa on Mynämäen tapaan useita taajamia. Seurakuntalaiset puhuvat herkimmin omalta alueelta valitun luottamushenkilön kanssa.
Luottamushenkilön tärkeä tehtävä on myös välittää päätöksistä oikeaa tietoa. Laaksonen tietää, että monesti asiat kuullaan väärin tai seurakuntalaisilla ei ole varmaa tietoa niistä.
– Aina ei oteta yhteyttä työntekijöihin, vaan keskustellaan mieluummin luottamushenkilön kanssa asioista, jotka askarruttavat. Olen voinut kertoa niistä oikeaa puolta, ainakin sen mitä itse olen kuullut tai että näin se tai se asia on hoidettu.
Tehtävänä hankkia 50 000 paanua kirkon kattoon
Pikkuhiljaa luottamuselinten työ ja neuvoston varapuheenjohtajan tehtävät ovat tulleet Laaksoselle tutuiksi. Paljon uutta on tullut vastaan.
– On tosi hieno mahdollisuus päästä tällaiseen tehtävään, jossa näkee monenlaisia asioita ja pääsee vaikuttamaan niihin.
Mynämäen seurakuntaan kuuluu kolme vanhaa kuntataajamaa: Mynämäki, Karjala ja Mietoisten kappeliseurakunta. Seurakunnan hoidossa on runsaasti kiinteistömassaa, jonka huolto ja ylläpito vaatii paljon.
Laaksonen valittiin viime vuonna seurakunnan rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi. Eniten aikaa ja taloudellisia resursseja vaativa kiinteistöprojekti on paanukaton uusiminen Mynämäen kirkkoon, joka on Suomen suurimpia ja toiseksi vanhin keskiaikainen kivikirkko.
– Paanukaton uusiminen on valtava projekti, joka vaatii usean vuoden työn. Kattoon tarvitaan yli 50 000 paanua, joita ei niin vain tilata. Paanuntekijöitä ei ole monta, ja kuinka saadaan poltettu tervakin hankittua. Pari vuotta hankitaan materiaaleja ja sitten ruvetaan vasta tekemistä miettimään.
Seurakuntalaisten aktiivisuus vaihtelee taajamittain ja ikäryhmittäin
Laaksonen on pannut merkille kolmikeskustaisen seurakunnan toiminnassa alueelliset erot.
Mynämäen kirkossa käy 30–40 ihmistä tavallisissa sunnuntaijumalanpalveluksissa. Karjalan kirkkoon on melkein kaikilla kyläläisillä kymmenen kilometrin matka. Silti sinne kerääntyy kerran kuussa pidettäviin jumalanpalveluksiin kolmisenkymmentä ihmistä.
– Syrjäseuduilla ihmiset käyvät aktiivisemmin kirkossa. Aktiivisille seurakuntalaisille pitäisi saada toimintaa. Etäisyydet ovat kuitenkin pitkiä, ja haasteita tuo se, että monet vanhukset asuvat yksin. Miten saadaan heidät niihin tapahtumiin mukaan?
Tavoitteena tavoittaa parikymppiset seurakuntalaiset
Kirkkovaltuustoon pyrkiessään Laaksosella oli tavoitteena vaikuttaa muun muassa niin, että plus miinus parikymppiset nuoret saataisiin mukaan seurakunnan toimintaan.
– Kun sitten tulee jälkikasvua, vanhemmat voisivat muistella omaa nuoruuttaan seurakunnan toiminnassa. Niin toiminnalla olisi jatkuvuutta. Nyt vihkimiset ja kasteet ovat ainoita tapahtumia, joissa seurakunta nuorille näyttäytyy.
Lapsille on kerhoja, mutta opiskeluajaksi muutetaan usein toisille paikkakunnille, eivätkä kaikki palaa kotiseudulleen. Väestötappioita tulee, ja se heijastuu myös Mynämäen seurakunnan talouteen. Kasvun toivoa kuitenkin on.
– Vastavalmistunut nelikaistatie Turusta lyhentää ajomatkaa Mynämäelle. Nyt odotetaan, jos se houkuttelisi lisää asukkaita.
Kuva: Maria Pero
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä