Kotimaa24 selvitti, miten suurin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura solmii seurakuntien kanssa sopimukset lähettien tukemisesta.
Liekö kiivaana käyneen keskustelun ansioita, mutta nimikkolähetyssopimuksen tekemisestä tuntuu olevan hivenen vaikea saada tietoa.
– Sopimusneuvotteluthan eivät ole julkisia ennen kuin niistä on tehty päätös, Lähetysseuran seurakuntakannatusyksikön päällikkö Matti Huotari toteaa heti kärkeen.
Hän kertoo, että ensin kysellään lähettävistä seurakunnista tahtotilaa. Etsivätkö he esimerkiksi jostakin tietystä maankolkasta tukikohteita, minkälaisia ihmisiä he haluavat olla lähetystyön kautta auttamassa.
– Haluavatko he esimerkiksi tukea vanhuksia tai sodan jaloissa olevia.
Tätä vaihetta kutsutaan tunnusteluksi. Jos tunnustelujen perusteella näyttää siltä, että seurakunnan toivoma tukikohde löytyy, Lähetysseura tekee seurakunnalle ehdotuksen lähetin tukemisesta. Ehdotuksen pohjalta seurakuntaneuvosto tai kirkkoneuvosto tekee päätöksen siitä, ottaa se lähetystyöntekijän nimikkolähetikseen ja tuettavakseen.
– Luomme nimikkosopimuksia aina yhdelle lähetille, emme pareille. Aina yksi työntekijä on sopimuksen kohde.
Aikaisemmin sopimuksia voitiin tehdä pareille tai perheille. Viime syksynä muuttunueen sopimuskäytännön uudistuksen myötä sopimuksen kohteena on nykyään yksi tai useampi hanke tai työntekijä.
Lähetyspäätös on tehty kaikille Lähetysjuhlilla siunattaville
Jo ennen tunnusteluja Lähetysseuran johtoryhmä tekee ennakkopäätöksen lähetin lähettämisestä lähetystyöhön. Tätä ennen tuleva lähetystyöntekijä on saanut koulutuksen lähetystyöhön – koulutus voi myös olla vähän keskeneräinen. Ennakkopäätöksen jälkeen Lähetysseurassa tehdään lähetyspäätös. Kaikki lähettien osalta, jotka siunataan kesän Lähetysjuhlilla lähetyskentille, on jo tehty lähetyspäätös.
Nimikkolähetyssopimuksia seurakuntien kanssa tehdään sekä ennen että jälkeen lähetystyöhön siunaamisen. Nimikkolähetyssopimuksia tehdään lähettiä kohti 2-10 seurakunnan kanssa.
Paljon julkisuutta saaneen ja Helsingissä lähetysjuhlilla työhön siunattujen parisuhteensa rekisteröineiden henkilöiden kohdalla ehdotus nimikkolähetyssopimukseksi on tehty tällä hetkellä Vantaan Vantaankosken seurakunnalle. Heidän osaltaan ei ole tehty sellaisia ehdotuksia, joihin olisi tullut kielteinen päätös.
Matti Huotari kertoo, että ylipäänsä nimikkolähetyssopimuksien tekeminen on nykyisin seurakuntien kiristyvän taloustilanteen osalta hieman vaikeampaa ja hitaampaa kuin ennen.
Vantaankosken seurakuntaneuvosto päättää elokuussa
Vantaankosken seurakunta on hyvä esimerkki nimikkolähetyssopimuksen syntymisestä. Sen kanssa on käyty tunnustelut. Seurakunta on ennen tukenut Hong Kongissa tehtävää työtä. Tämä työ loppuu nyt ja seurakunnalle on tehty Lähetysseurasta ehdotus tukea lähetystyöntekijöitä, jotka tekevät työtä tutulla alueella Aasiassa, tällä kertaa Kambodzhassa ja sen lähimaissa.
Kyse on lähetystyöntekijöistä, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa.
Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen kertoo, että seurakuntaneuvosto päättää elokuussa nimikkolähetyssopimuksista. Pöntinen kokee, että seurakuntaneuvoston alustavissa keskusteluissa uusien lähettien lähettämiseen on suhtauduttu peruspositiivisesti.
Kotimaa24 haastatteli Pöntistä tätä uutista varten pian Lähetysjuhlien jälkeen. Tuolloin hän sanoi haastattelussa vielä, että läheteillä olisi Kambodzhan kirkon kutsu. Myöhemmin julkisuudessa on kristallisoitunut, että lähetit toimivat suoraan Lähetysseuran alaisina. Pöntinen lisää, että työsuhde on Kambodzhan kirkon hyväksymä.
Lue myös: Kambodžan kirkko ei halunnut lähettipariskuntaa työyhteyteensä
Kotimaa24 kysyy – Seppo Rissanen vastaa
Ilmoita asiavirheestä