Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti aiemmin tässä kuussa, miten se jakaa tukensa lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun vuosina 2020–2023. Kotimaa24
uutisoi 11.10., että Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) nousi tuettujen joukkoon vuosien tauon jälkeen.
Sansan lisäksi tukea saavat kirkon virallisista lähetysjärjestöistä Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura. Vaille rahaa jäi neljä lähetysjärjestöä: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (Slef), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Syyt rahanjaossa voittaneisiin ja hävinneisiin selviävät vastauksista, joita järjestöt antoivat Helsingin seurakuntien esittämiin kysymyksiin yhdenvertaisuudesta.
Kotimaa24 kävi läpi kaikkien lähetysjärjestöjen vastaukset Helsingin yhtymälle. Vastauksissa kirkon lähetysjärjestöt muotoilevat kantansa naispappeuteen ja homoseksuaalisuuteen vuonna 2019.
Tuen saajista Kirkon Ulkomaanapu ei ole lähetysjärjestö eikä Helsingin seurakuntayhtymä lähettänyt sille kysymyksiä.
Järjestöt saivat päivittää vastauksiaan vuodelta 2011
Helsingin seurakunnat myönsi vuoteen 2009 saakka kohdentamatonta avustusta kaikille kirkon seitsemälle viralliselle lähetysjärjestölle. Vuonna 2010 tuen menettivät Sley ja sen sisarjärjestö Slef. Syynä oli Helsingin seurakuntayhtymän mukaan, että kyseisten järjestöjen työntekijät eivät pääsääntöisesti toimineet yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa.
Vuonna 2011 Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti lopettaa myös Kansanlähetyksen, Kylväjän ja Sansan avustamisen vuoteen 2014 mennessä. Päätökseen vaikutti vuosina 2010 ja 2011 julkisuudessa käyty keskustelu naispappeuteen ja homoseksuaalisuuteen suhtautumisesta.
Helsingin seurakunnat tiedusteli lähetysjärjestöjen linjanvetoja viimeksi vuonna 2011. Tänä syksynä järjestöillä oli mahdollisuus täydentää tai muuttaa kahdeksan vuoden takaisia vastauksiaan. Molemmilla kerroilla kysymykset koskivat järjestöjen tavoitteita ja toimintaa kirkon virallisina lähetysjärjestöinä, järjestöjen toimintatapoja yhdenvertaisuuskysymyksissä, taloutta, päätöksentekoa ja yhteistyötä seurakuntien kanssa.
Vastausten laajuudet vaihtelivat. Suomen Lähetysseura vastasi kysymyksiin kymmenen sivun verran, Kansanlähetyksen vastaus oli kaksisivuinen. Kirjallisten vastausten lisäksi järjestettiin suullinen kuulemistilaisuus. Siihen osallistuivat Kansanlähetys ja Sansa.
Ratkaiseviksi nousivat vastaukset, jotka annettiin yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Sansa saa tukea henkilöstöpoliittisen ohjelmansa ansiosta
Helsingin seurakuntien mukaan järjestöjen vastaukset noudattivat samaa linjaa kuin vuonna 2011. Ainoa merkittävä poikkeus oli, että Sansa kertoi tehneensä uuden henkilöstöpoliittisen ohjelman. Siinä on säädetty, miten järjestö suhtautuu tasa-arvoon ja syrjintään omassa järjestössään ja yhteistyökumppaneidensa toiminnassa.
Sansan tuen menetys edellisellä kierroksella 2011 perustui kysymykseen, joka koski homoseksuaalien oikeuksia. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirjassa todetaan, että Sansan vuonna 2011 tähän kysymykseen antaman ”vastauksen tulkinta” oli syy siihen, ettei järjestö päässyt avustuksen saajien joukkoon. Pöytäkirjaan voit tutustua täällä.
Sansa kertoi tuolloin vastauksessaan, että se puolustaa Raamatun ihmiskäsitystä ja luomisjärjestystä. Järjestö totesi, että jokainen ihminen on Jumalan luomana ja hänen rakkautensa kohteena yhtä arvokas. Samalla Sansa kertoi sitoutuvansa ”kirkon toistaiseksi muuttumattomaan käsitykseen siitä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto”.
Tuoreessa vastauksessaan järjestö kirjoittaa, ettei se salli henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa syrjintää tai häirintää, joka perustuu sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun ominaisuuteen.
Naispuolisia pappeja Sansan palveluksessa on ollut vuonna 2011 ja on edelleen.
Sansan kaikki vastaukset vuonna 2019 voit lukea täältä.
Kylväjä: Pappisvirka kuuluu miehelle
Ilman tukea jääneistä järjestöistä Kylväjä kertoo hallituksensa näkemykseksi, että ”historiallisissa evankelisluterilaisissa kirkoissa pappisvirka vastaa Uuden testamentin paimenen virkaa, joka kuuluu miehelle”. Tästä syystä järjestössä ei ole työsuhteessa naispuolisia pappeja.
Järjestö ilmoittaa, ettei se kyseenalaista naispappien kutsumusta kirkon viranhaltijoina. Seurakuntien kanssa järjestetyissä toiminnoissa naispuoliset papit voivat normaaliin tapaan olla hoitamassa virkatehtäviään, Kylväjä lupaa.
Järjestö ilmoittaa sitoutuneensa kirkon viralliseen avioliittokäsitykseen ja pitäytyvänsä julistuksessaan ”kirkkomme perusopetuksen mukaiseen opetukseen”. ”Kunnioitamme työalueidemme kirkkoja ja yhteistyökumppaneita niiden arvovalinnoissa emmekä lähetä heidän keskuuteensa ajattelussaan ja elämänsä ratkaisuissa toisenlaisiin ratkaisuihin tulleita työntekijöitä”, Kylväjä vastaa.
Kylväjän kaikki vastaukset voit lukea täältä.
Sley: ”Samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa eläminen on ongelmallisempi asia”
Niin ikään tuetta jäänyt Sley toteaa olevansa virkakysymyksessä perinteisellä kannalla ja vetoaa ponteen, joka liitettiin vuoden 1986 virkapäätökseen. Naispuolinen pappi ei voi työskennellä järjestössämme papin tehtävissä, Sley linjaa. ”Monissa asioissa teemme yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa”, järjestö kertoo.
Sleyn vastauksen mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta järjestön rekrytointeihin. ”Samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa eläminen on ongelmallisempi asia, koska katsomme kirkkomme virallisen linjauksen mukaisesti, että avioliitto on miehen ja naisen välinen”, järjestö sanoo. Sleyn kaikki vastaukset voit lukea täältä.
Sleyn ruotsinkielinen sisarjärjestö Slef ilmoittaa kunnioittavansa kirkon päätöstä avata pappisvirka naisille. ”Kun seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä, kussakin tilanteessa etsitään ratkaisua yhteistyön toteuttamiseksi”, järjestö kertoo. Slefin kaikki vastaukset voit lukea täältä.
Kansanlähetys: Sitoudumme kirkon perinteiseen virkakäsitykseen
Kansanlähetys ei muuttanut vastauksiaan yhdenvertaisuuskysymyksiin vuodesta 2011. Tuolloin järjestö kertoi sitoutuneensa kirkon perinteiseen virkakäsitykseen. Kansanlähetys totesi, että valtaosa liikkeen työntekijöistä kuitenkin tekee yhteistyötä naispappien kanssa.
Kansanlähetyksen mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta järjestön rekrytointeihin. ”Raamatun rajat ylittävä seksuaalisuus (olipa kyseessä hetero- tai homoseksuaalisuus) sen sijaan on vastoin arvojamme”, järjestö kirjoitti vuonna 2011. Kansanlähetyksen vastaukset 2019 voit lukea täältä.
Lähetysseura ja Pipliaseura saavat avustusta vastakin
Sansan ohella Helsingin seurakuntien lähetysmäärärahoja saavat jatkossa Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura.
Lähetysseura viittaa vastauksessaan järjestön johtokunnan vuonna 2005 tekemään linjaukseen. Sen mukaan naispappeuteen torjuvasti suhtautuva voi työskennellä Lähetysseurassa, mutta työntekijän edellytetään sitoutuvan yhteistyöhön pappisnaisten kanssa.
Lähetysseura edellyttää myös, että lähetysjärjestöjen keskinäisessä yhteistyössä noudatetaan kirkon naispappeutta koskevaa päätöstä. Järjestö myös rohkaisee ulkomaisia yhteistyökirkkoja naisen aseman parantamiseksi.
”Syrjimättömyysperiaate seksuaalisen suuntautuneisuuden osalta sitoo kaikkea työtä”, Lähetysseura linjaa.
Lähetysseuran vastaukset voit lukea täältä.
Suomen Pipliaseura edellyttää, että sen palveluksessa oleva pappi tai muu työntekijä noudattaa työssään oman kirkkonsa linjauksia. Kaikki seuran työntekijät toimivat yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispuolisten ja miespuolisten pappien kanssa, järjestö kertoo. Pipliaseuran kaikki vastaukset voit lukea täältä.
Neljän tulevan vuoden aikana Helsingin seurakunnat varaa lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan kaikkiaan 2,92 miljoonaa euroa vuodessa. Kirkon Ulkomaanapu saa summasta viidenneksen, Suomen Lähetysseura vähän yli puolet, Suomen Pipliaseura noin kuusi prosenttia ja Medialähetys Sanansaattajat noin neljä prosenttia. Erikseen kohdennettuihin avustuksiin varattiin noin 17 prosenttia kokonaissummasta.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Helsingin seurakunnat tukevat taas Medialähetys Sanansaattajien työtä
Kylväjän lähetysjohtaja Mäkipää: ”Kirkossa suhtaudutaan syrjivästi joihinkin työntekijöihin”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.