Opetushallituksen ohjeita koulujen yhteisistä juhlista lienee tavattu tämän joulun alla vielä tavallistakin tarkemmin. Taustalla on syksyllä kulttuurisodaksi leimahtanut keskustelu siitä, miten uskonto saa kouluissa näkyä.
Kaikki alkoi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosituksesta maksaa 1500 euron hyvitys hämeenlinnalaisen alakoulun uskonnottomalle oppilaalle. Sen jälkeen oli runsaasti puutteellisiin ja osin virheellisiin tietoihin pohjautuneita uutisia, tahatonta ja ehkä tahallistakin väärinymmärtämistä ja jyrkkiä kantoja.
Ihmekös tuo, jos kouluissa ollaan nyt varovaisia.
Lisäksi Opetushallituksen ohjeet eivät ole aivan yksiselitteiset. Ohjeiden mukaan koulujen juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä kuten yksittäinen virsi. Se, kuinka paljon on liikaa, jää koulujen harkittavaksi.
Mahdollisista uskonnollisista elementeistä tulee tiedottaa huoltajia etukäteen ja tarvittaessa sopia järjestelyistä, kuten oppilaan ohjaamisesta toiseen tilaan uskonnollisen ohjelman ajaksi.
HARKINTAA KOULUISSA onkin selvästi tehty. Saadakseni kuvan joulujuhlien ohjelmasta armon vuonna 2024 luin kaikki löytämäni paikallislehtien jutut aiheesta.
Kiitos erityisesti Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi, Keski-Uusimaa ja monet muut mediat, jotka olivat joulun lähestyessä selvittäneet asiaa omilla alueillaan.
Pääsääntöisesti jutuista välittyi koulujen hyvä tahto huomioida erilaiset katsomukset. Yhteinen tavoite on, että juhla voisi olla aidosti kaikille sopiva eikä ketään loukattaisi.
Käytännössä hyvä tahto ilmenee usein varovaisuutena. Monissa kouluissa asia on ratkaistu jättämällä joulujuhlasta pois kaikki uskonnolliseksi koettu.
Näin on Etelä-Saimaan jutun mukaan toimittu esimerkiksi Lappeenrannassa Kesämäen ja Lappeen kouluissa jo vuosia.
Lappeen koulun rehtorin Mikko Tilli kuitenkin kertoo jutussa kuitenkin, että joskus on voitu tehdä ”harkittu kompromissi”. Sellainen on Tillin mielestä esimerkiksi Joulupuu on rakennettu -laulun kahden ensimmäisen säkeistön laulaminen juhlassa – siis niiden säkeistöjen, joissa Jeesusta ei mainita.
Toisaalla ollaan varovaisempia. Jotkut ratkaisut ovat suorastaan luovia.
PERINTEINEN JOULUKUVAELMA kuuluu silti yhä monien koulujen joulujuhlaan.
Kaikkialla kohu ei suinkaan ole säikäyttänyt, vaan ehkä jopa provosoinut. Pöytyällä Elisenvaaran yhtenäiskoulun joulujuhlassa on joulukuvaelman ja virren lisäksi näytelmä, jossa siinäkin on ”ripaus uskontoa”.
– Jos tämä kristillisyys jotakuta häiritsee, hän voi sitten jäädä pois, opettaja sanoo Auranmaan viikkolehden jutussa.
Asenne tuskin on omiaan lisäämään katsomusten vuoropuhelua.
Toisaalla ollaan varovaisempia. Jotkut ratkaisut ovat suorastaan luovia.
Kouvolan Sanomat kertoo, että Tehtaanmäen alakoulun joulujuhlassa esitetään jouluevankeliumi, mutta vain koska oppilaat eivät ole sitä katsomassa.
Koulussa joulujuhla järjestetään tilanpuutteen vuoksi niin, että oppilaat ovat omissa luokissaan ja käyvät salissa vain esiintymässä huoltajille. Jutun mukaan tämä järjestely mahdollisti uskonnollisten elementtien ottamisen mukaan juhlaan.
– Salissa ei ole elämänkatsomustiedon oppilaita tai muitakaan oppilaita näkemässä ohjelmaa, rehtori Jari Eronen perustelee.
Virsien lisäksi harmaita hiuksia rehtoreille aiheuttavat myös lukuisat muut joululaulut.
ENTÄS MUSIIKKI? Perinteinen jouluvirsi Enkeli taivaan mainitaan jutuissa toistuvasti. Se kuuluu yhä monien koulujen juhliin.
Vain pieniä muutoksia on tehty. Lappeenrannassa Kaukaan koululla virrestä on jätetty viimeinen säkeistö pois. Syytä ei Etelä-Saimaan jutussa kerrota, mutta sen voisi kuvitella liittyvän perinteiseen tapaan laulaa säkeistö seisten.
Aivan erityisen tarkkoina ollaan jälleen oltu Kouvolassa. Anjalan alakoulun joulujuhlan aluksi virsi esitetään instrumentaaliversiona eli ilman sanoja. Oppilaille on varattu mahdollisuus tulla saliin vasta virsimelodian jälkeen.
Virsien lisäksi harmaita hiuksia rehtoreille aiheuttavat lukuisat muutkin joululaulut.
Rehtori Petri Haapio harmittelee Kouvolan Sanomissa sitä, että monista perinteisistä vanhoista joululauluista on pitänyt luopua. Nykyään laulut valitaan Haapion mukaan niin, ettei niissä ole uskonnollista sanomaa.
Yksi näistä hankalista, perinteisistä joululauluista on Sibeliuksen säveltämä ja Topeliuksen sanoittama En etsi valtaa loistoa.
Se valittiin tänä syksynä yhtenä kuudesta suomalaisesta laulusta EU:n yhteiseen laulukirjaan. Tästä syystä se valittiin myös Oulun Teuvo Pakkalan koulun joulujuhlaan, kertoo Yle jutussaan.
Aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna sanomaltaan kristillisestä yhteislaulusta kuitenkin tiedotettiin vanhempia etukäteen ja kerrottiin mahdollisuudesta tarvittaessa ohjata oppilas pois juhlasalista laulun ajaksi.
Harjoittaako kuka vain vakaumuksestaan riippumatta väistämättä uskontoa kuullessaan kristillisen joululaulun? Tuskin.
JUTTUJA LUKIESSA herää kysymys siitä, mihin Opetushallituksen ohjeilla pyritään. Onneksi perustelut löytyvät samasta paperista.
Ohjeiden mukaan tavoitteena on varmistaa oppilaiden uskonnonvapauden toteutuminen ja se, ettei opetus ole uskonnollisesti sitouttavaa.
Uskonnonvapaus ei kuitenkaan ole vain vapautta uskonnosta vaan myös vapautta uskontoon. Nyt vaikuttaa siltä, ettei näiden oikeuksien tasapainoa ole kouluissa vielä löydetty.
Sekin mietityttää, mitä uskonnonharjoitus oikeastaan on. Kristityn mielessä voi varmasti liikahtaa jokin hengellinen ajatus esimerkiksi Topeliuksen hienoa tekstiä laulaessa. Mutta harjoittaako kuka vain vakaumuksestaan riippumatta väistämättä uskontoa kuullessaan kristillisen joululaulun? Tuskin.
Jonnekin Opetushallituksen papereiden alle tai hankeen on hukkunut viime keväänä julkaistu Nuorisobarometri. Sen mukaan nuoret suhtautuvat erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin avarakatseisesti ja ajattelevat, että niillä on paikkansa myös kouluissa. Enemmistö nuorista toivoo tukea oman katsomuksensa muodostamiseen.
Toivottavasti joku Opetushallituksessakin lukaisee Nuorisobarometrin ennen ohjeiden seuraavaa päivitystä.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä