Rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari menehtyi viime viikon maanantaina 86-vuotiaana. Seuraavina päivinä hänen muistoaan kunnioitettiin lukuisissa muistokirjoituksissa niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa medioissa. Sosiaalisessa mediassa monet julkaisivat hänestä henkilökohtaisia muistoja ja valokuvia.
Aikanaan Suomen tasavallan presidenttinä hän ei aina nauttinut suomalaisten saati oman puolueensa jakamatonta suosiota. Vasta Nobelin rauhanpalkinto sai monet ymmärtämään Ahtisaaren kansainvälisen merkityksen ja arvostuksen. Hyvä että edes silloin.
Martti Ahtisaarella oli työuransa seurauksena useita Suomen Lähetysseurassa työskenteleviä tai sieltä eläköityneitä ystäviä. Namibiassa pitkään työskennellyt ja siellä parhaillaan vieraileva Olle Eriksson muisteli sosiaalisessa mediassa ensitapaamistaan Ahtisaaren kanssa. Se tapahtui jo vuonna 1978 kun Ahtisaari ensimmäisen kerran kävi YK:n erikoislähettiläänä Namibiassa, silloisessa Lounais-Afrikassa. Sittemmin yhteistyö jatkui tiiviisti muun muassa Namibian itsenäistymisprosessin aikana.
Monissa muistokirjoituksissa ja sosiaalisen median muisteluissa korostuu Martti Ahtisaaren sosiaalinen lahjakkuus. Usein tässä yhteydessä nousee esille myös Ahtisaaren perisuomalaisuus suhteessa saunaan. Esimerkiksi Olle Eriksson kertoo, miten vuonna 1978 käytyjen neuvottelujen jälkeen ilta päättyi silloin Pohjois-Namibiassa Oniipassa asuneen Erikssonin kodin saunan lauteille Martti Ahtisaaren, luterilaisen kirkon silloisen piispan Leonard Aualan ja varapiispa Kleopas Dumenin kanssa.
RAUHANNOBELISTIN KUOLEMAA sävytti sen ajoittuminen ajankohtaan jolloin Israelin ja Hamasin välille oli käytännössä syttynyt sota.
Juuri tänä poikkeuksellisen vakavana aikana Martti Ahtisaaren elämäntyön kertaaminen muistokirjoituksissa on muistuttanut siitä, että rauha on mahdollinen mahdottomalta tuntuvassa tilanteessakin. Martti Ahtisaari teki eläessään enemmän kuin osuutensa siitä, että maailmassa käytäisiin vähemmän sotia.
Hänellä oli keskeinen rooli Namibian itsenäistymisessä, ja sodan päättymisessä. Hänellä oli keskeinen rooli myös muun muassa Kosovon kriisin selvittelyssä, Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen toteuttamisessa ja Indonesian Acehin maakunnan rauhassa.
Martti Ahtisaaren elämää ja ajattelua on tallennettu monin eri tavoin. Hyvä niin. Hänestä kertoo muun muassa Tapani Ruokasen ja Katri Merikallion vuonna 2011 julkaistu elämäkerta Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina.
Ahtisaaren perintö on nähtävissä tiivistettynä hänen perustamansa Crisis Management Initiative -järjestön (CMI) ja Taloudellisen tiedotustoimiston vuonna 2018 julkaisemalla erityisesti opiskelijoille suunnatulla videolla. Se kestää kolme minuuttia ja 36 sekuntia.
Kyseinen YouTubesta edelleen löytyvä video on otsikoitu Riidat ratkotaan puhumalla. Tällä teemalla CMI on myös järjestänyt ympäri Suomea vuosittaista rauhanvälitystapahtumaa, joka on nimetty Ahtisaari-päiväksi.
Videolla Martti Ahtisaaren neuvotteluvinkit alkavat kuuntelemisen merkityksellä. Toisena hän korostaa kärsivällisyyttä. Ja rohkeutta kuunnella myös niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet hirveyksiä, mutta joita ilman parempaa yhteiskuntaa ei voida rakentaa. Tiivistettynä ja huoneentauluksi kirjattuna Martti Ahtisaaren vinkit ovat: Kuuntele, etsi yhteinen näkemys, ole kärsivällinen, kohtele kaikkia tasavertaisesti ja kunnioittavasti sekä pyri yhteistyöhön.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!