Salissa on hiljaista kuin kaikkein pyhimmässä. Yhdysvaltain edustajainhuoneen istuntosaliin pääsee tiukkojen turvatoimien kautta. Kännykkää ei saa ottaa mukaan. Hassuinta on, että turisti saa tänne lipun helpommin kuin maan kansalainen, jonka pitää hakea lippunsa omalta edustajaltaan.
Lehteriltä avautuva näkymä saliin tuntuu tutulta. Kolme vuotta sitten uutiskuvissa näkyi, miten edustajat suojautuivat kauhuissaan penkkien väliin kesken istunnon ja turvamiehet kaivoivat aseensa esiin. Presidentti Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat silloin Yhdysvaltain kongressitaloon. Se oli kauhistus amerikkalaisille, jotka tuntuvat suhtautuvan pääkaupungissaan Washington DC:ssä sijaitseviin hallintorakennuksiin ja valtiollisiin muistomerkkiin kuin pyhäinjäännöksiin.
Ja kuitenkin nyt taas ollaan tässä: toisen kautensa menettänyt Donald Trump pyrkii uudelleen presidentiksi vaaleissa, joihin on enää parisen viikkoa. Suomalaisittain hänen ehdokkuutensa tuntuu hulluudelta.
Amerikkalaisittain Trumpin ehdokkuuden voi kuitenkin kiteyttää erään asiantuntijan sanoin: Kun Donald Trump aamulla herää, hän tarkistaa ensimmäisenä pörssikurssit, työllisyystilanteen ja inflaation – mitä Kamala Harris tarkistaa ensimmäisenä aamulla, siitä ei ole tietoa.
Ei pidä kuunnella, mitä Trump puhuu, vaan katsoa, mitä hän tekee, republikaanit sanovat.
Kyse on siis pohjimmiltaan taloudesta. Yhdysvaltain talous voi tällä hetkellä hyvin. Inflaatio on laskenut ja työllisyys on ollut kasvussa. Se ei kuitenkaan tunnu amerikkalaisten arjessa. Hinnat ovat korkealla ja etenkin asuminen on tavattoman kallista. Yksiön vuokra vaikkapa Washingtonissa on pari tuhatta euroa, kun Helsingistä sellaisen saa noin 900 eurolla. Eikä Helsingin puistoissa ja kadun varsilla nuku sellaista määrää asunnottomia kuin Yhdysvaltain pääkaupungissa.
Ei pidä kuunnella, mitä Trump puhuu, vaan katsoa, mitä hän tekee, republikaanit sanovat. Trumpin halu panostaa kotimaiseen tuotantoon ja suojella sitä korottamalla tullimaksuja ulkomaiselle tuonnille tuntuu hänen kannattajistaan hyvältä. Make America Great Again!
Varapresidenttiydestään huolimatta Kamala Harris on jäänyt amerikkalaisille tuntemattomammaksi ehdokkaaksi. Siinä missä Trump on tuttu vauraudestaan ja vierailuistaan tv-sarjoissa jo vuosien takaa, Harris on jäänyt presidentti Joe Bidenin varjoon. Sieltä hän on onnistunut kiipeämään parin prosentin johtoon gallupeissa.
HARRISIN KAMPANJAA vaivaa se, että hän on antanut hyvin vaisusti henkilöhaastatteluja medialle. Toisaalta hän hyvin selkeästi kieltäytyy korostamasta sitä, että hän olisi ensimmäinen nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Hillary Clinton toimi juuri päinvastoin ollessaan Trumpin vastaehdokkaana eikä tullut valituksi.
Kumpi voittaa vaalit, sitä amerikkalaiset asiantuntijat ovat varovaisia veikkaamaan. Trumpin edellinen voitto oli monille ja ilmeisesti hänelle itselleenkin täysi yllätys. Vaalitulokseen voivat vaikuttaa vielä monet seikat. Voi sattua yllätyksiä laidasta laitaan: täysimittainen sota Lähi-idässä tai huono sää vaalipäivänä saattavat ratkaista kaiken.
Kumpi tahansa valituksi tuleekaan, sille ei voi mitään, että Yhdysvalloista käsin maailma näyttää toisenlaiselta kuin suomalaisin silmin. Kun me katselemme pitkää Venäjän vastaista rajaa, Yhdysvalloissa katseen suunta on Tyynelle valtamerelle päin ja sen yli Kiinaan.
Taloudellisen voimansa menettänyt Venäjä ei amerikkalaisia kiinnosta.
Taloudellisen voimansa menettänyt Venäjä ei amerikkalaisia kiinnosta. Suurempana huolena on Kiinan hyvin pitkään jatkunut soluttautuminen amerikkalaiseen liike-elämään ja arkeen samoin kuin sen suhteet Venäjään, Iraniin ja afrikkalaisiin valtioihin. Varsin vakuuttuneita asiantuntijat ovat siitä, että lähivuosina Yhdysvaltain ja Kiinan välille syntyy aseellinen konflikti.
KIINA ON PANOSTANUT asevarusteluun, ja sen arvellaan tavoittelevan aluelaajennuksia vuoteen 2049 mennessä, jolloin Kiinan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Sen puolustusbudjetti on maailman toiseksi suurin ja sillä on maailman suurin laivasto.
Yhdysvaltain puolustusvoimien raporttien mukaan Etelä-Kiinan merellä sattuu usein ilmatilan loukkauksia, joihin Yhdysvaltain lennosto on joutunut puuttumaan. Yhdysvallat puolestaan pitää velvoitteenaan suojella Etelä-Kiinan merellä olevia saaria ja etenkin Taiwania. Amerikkalaisille kyse on meriteitse kulkevien kauppareittien ja mikrosiruja tuottavan Taiwanin suojelusta.
Konflikti Etelä-Kiinan merellä aiheuttaisi globaalin kriisin. Sen pelon varjoon jäävät Euroopan ongelmat Venäjän kanssa, vaikka Yhdysvallat on Nato-kumppaneitaankin tukemassa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä