Namibian ruokakriisi on saanut maan Luterilaiseen maailmanliittoon (LML) kuuluvat kirkot ryhtymään yhteistyöhön. Koska seuraavaa satoa ennakoidaan vasta ensi vuoden maaliskuulle, LML ennustaa tilanteen huononevan nopeasti, ellei siihen saada pikaisesti ulkopuolista apua.
LML:n jäsenkirkot Namibiassa ovat nyt ensimmäistä kertaa yhdessä vastanneet ACT-allianssin vetoomukseen pitkäaikaisesta kuivuudesta kärsivien auttamiseksi maassa. Niitä kotitalouksia, joihin kuivuus on vaikuttanut, pyritään auttamaan taloudellisesti niin, että ihmisten perustarpeet turvattaisiin. Heille tarjotaan psykososiaalista tukea sekä tietoa siitä, miten varautua mahdollisiin tuleviin tuhoihin ja puolustaa oikeuksiaan.
Namibian presidentti Hifikepunye L. Pohamba julisti toukokuussa kansallisen hätätilan pyytääkseen apua kriisiin, joka vaikuttaa liki 40 prosenttiin maan yli kaksimiljoonaisesta kansasta. Neljänä edeltävänä vuonna rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat tuhonneet sadot. Viimeisten kahdeksan kuukauden aikana saatu 166 millimetrin sademäärä taas on meteorologien mukaan matalin 30 vuoteen.
Maaseudun väestö tukeutuu pääasiallisesti karjankasvatukseen ja maanviljelyyn, joihin kuivuus on on vaikuttanut vakavasti. Maan kotitalouksista 80 prosentilla on joko karjaa, vuohia, lampaita, aaseja tai siipikarjaa, jotka ovat maidon ja lihan lähde, jolla ruokitaan koko perhe tai joita myydään. Kuivuus on merkittävästi huventanut laidunalueita ja veden saatavuutta uhaten sekä eläinten eloonjäämistä että niiden kaupallista arvoa. Aiemmin lehmän myynnistä sai noin 3000 Namibian dollaria, mutta nyt eläimen arvo on pudonnut jopa 260 dollariin.
Neljännes Namibian väestöstä elää köyhyydessä. Kuitenkin Maailmanpankki on listannut sen keskitulon maaksi. Työttömyysaste on maassa noin 37 prosenttia. Hyvinvointi ja palveluiden saatavuus jakautuvat namibialaisten kesken epätasa-arvoisimmin koko maailmassa. Vallitseva kuivuus pahentaa tilannetta entisestään.
Lue 29.8. ilmestyvästä Kotimaasta Namibian evankelisluterilsien kirkon sosiaalityöstä vastaavaan pastori Gerson Neliwan ajatuksia. Hän kertoo muun muassa: ”Pahinta on, että ihmiset eivät maksa puhtaasta vedestä, vaan käyttävät kaiken rahan ruokaan, jota vielä jostain on saatavilla. Sitten heidän on kaivettava omia kaivoja ja juotava huonoa vettä.” – Neliwa vieraili viime viikolla Suomessa Helsingin Diakonissalaitoksen vieraana.
Ilmoita asiavirheestä