Modernin, hyvin moni-ilmeisen länsimaisen New Age -ajattelun taustalla on monilukuinen joukko länsi- ja itämaisia esoteerisia oppeja ja virtauksia.
Näin kertoi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg tänään Helsingin kulttuurikeskus Sofiaan kokoontuneelle noin 30-henkiselle pohjoismaiselle ryhmälle. Suomalaiset ja skandinaaviset tutkijat ja kirkkojen edustajat ovat kokoontuneet Sofiaan kolmipäiväiseen konferenssiin, joka alkoi maanantaina.
Kyseessä on Pohjoismaiden luterilaisten kirkkojen uskontodialogitoimijoiden ja viranhaltijoiden kokoontuminen. Se pidetään puolentoista vuoden välein jossakin Pohjoismaassa.
Tällä kerralla teemaksi ja nimeksi oli otettu The Nordic Folk Churches and New Spirituality.
Uushenkisyyttä ja esoteriaa tutkineen Sohlbergin esityksen mukaan yksi nykyisen New Agen taustalla vaikuttanut aatevirtaus oli 1800-luvulla syntynyt okkultismi.
Sille oli tyypillistä ihmistä ja hänen vaellustaan koskeva optimismi, Raamatun symbolinen tulkinta, kaikkien uskontojen pitäminen pohjimmiltaan samana ja analogisesti Jeesuksen pitäminen yhtenä messiaana muiden joukossa. Ihmisen ei myöskään ajateltu olevan sovituksen tarpeessa.
Nykyinen uushenkisyys on jalostanut näitä ajatuksia edelleen.
Esoterialla on omat järjestönsä
Esoteria on kreikkaa ja tarkoittaa sisäistä, salaista ja erityistä tietoa. Sen vastakohta on eksoteerisyys, kaikille julkinen, ”ulkopuolinen” tieto.
– Jälkimmäistä edustavat useimmat uskonnot, esimerkiksi normatiivinen, kaikille tarkoitettu kristinusko, Solhberg yksinkertaistaa monimutkaista asiaa.
Esoterian luokkaan kuuluu Sohlbergin mukaan niinkin erilaisia asioita kuin juutalainen kabbala, sekä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden eräät tantriset koulukunnat. Islamilaisessa suufilaisuudessa ja kristillisessä mystiikassakin on esoteerisia piirteitä.
Nykysuomalaiselle esoteria näyttäytyy Sohlbergin mukaan monissa järjestöissä. Sellaisia on yli 30, tunnetuimpia teosofiset, ruusuristiläiset, antroposofiset ja spiritualistiset järjestöt.
– Lisäksi esoteriaa sivuavia teemoja on myös populaarikulttuurissa. TV-ohjelmista voisi mainita vaikkapa sarjat True Blood tai X-Files.
Sohlbergin mukaan edellä mainittuja aineksia muassaan kantava kulttuurimme uushenkisyys haastaa myös kristinuskoa. Se esittää väitteitä, joihin kristittyjen olisi muodostettava jonkinlainen kanta,
– Tällaisia väitteitä ovat esimerkiksi ihmisen pitäminen olemuksellisesti jumalallisena, tai ihmisen oletetut salaiset tai piilevät henkiset kyvyt, joita puolestaan hallitaan oikeilla metodeilla ja energioilla.
Uushenkisyydessä keskeinen tekijä on Sohlbergin mukaan ajatus monista teistä jumaluuteen.
– Ylipäätään ihmisen oma sisäinen ääni on uushenkisyydessä ihmisen luotettavin opas. Se, miten ihminen henkisyytensä kokee, on tärkeää, Jussi Sohlberg sanoo.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä