”Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu, ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla enkä jaksaisi enää elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän tässä maailmassa haamuna. Ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan.”
Näin kirjoitti 11-vuotias tutkimukseen osallistunut tyttö. Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila luki katkelman tytön kirjoituksesta Kirkon juhlilla perjantaina 17.5. tilaisuudessa, jonka aiheena oli ulkopuolisuuden ehkäisy.
Kirjoittajan kokemus on surullinen ja kuulostaa hyvin dramaattiselta. Se ei Junttilan mukaan kuitenkaan valitettavasti ole nuorten keskuudessa harvinainen.
– Tällä tavoin kokevia nuoria on tällä hetkellä enemmän kuin moneen kymmeneen vuoteen.
Yksinäisyyttä koskevat tilastot ovat Junttilan mukaan nyt korkeammalla kuin koskaan aiemmin vuoden 1996 jälkeen, jolloin Kouluterveyskyselyjä alettiin tehdä.
Junttila muistutti kuulijoita siitä, että yksinäisyys on hyvin tuskallinen kokemus. Se aiheuttaa syrjäytymistä, sairauksia ja lisää jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus heikentävät myös Suomen sisäistä turvallisuutta.
– Jos unohdamme nuoret, jotka kaipaavat ystävää, vaikutukset tulevat olemaan hyvin voimakkaita.
JUNTTILA ON mukana eduskunnan työryhmässä, joka etsii keinoja yksinäisyyden ja ulossulkemisen vähentämiseksi. Sen tehtävänä on edistää kansallisen yksinäisyysstrategian luomista Suomeen.
Tilanne on hankala ja sen muuttaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta, Junttila sanoo. Lopulta ratkaisun ytimessä ovat hyvin pienet asiat.
– Se, että joku näkee, katsoo silmiin. Se, että joku uskaltaa nyökätä ja tervehtiä ja nähdä ihmisenä muiden ihmisten joukossa, Junttila kuvaa.
Mitä pidempään yksinäisyys jatkuu, sitä vaikeammaksi kokemus muuttuu. Yksinäinen ihminen saattaa tehdä virhetulkintoja muiden käytöksestä ja alkaa nähdä ihmiset pelottavina ja vaarallisina.
– Vastuu muutoksesta ei ole ainoastaan sillä, joka voi huonosti, vaan ihan jokaisella meistä. Ratikassa, kadulla, koulussa, varhaiskasvatuksessa, ihan missä tahansa voi nostaa katseen ja kohdata jonkun toisen. Sillä on suurin merkitys.
Vastuu muutoksesta ei ole ainoastaan sillä, joka voi huonosti, vaan ihan jokaisella meistä.
Vaikeissa tilanteissa saatetaan tarvita myös ammattilaisten apua, kuten pitkäkestoista psykoterapiaa. Niitä keinoja Junttilan mukaan tarvitaan nyt, koska tilanne on huono. Hän totesi kuitenkin olevansa vakuuttunut siitä, että mitä enemmän yhteiskunnassa kiinnitettäisiin huomiota helppoihin yksinäisyyden torjumisen keinoihin, sitä vähemmän tarvittaisiin kalliita palveluita.
Junttila totesi kiertäneensä parikymmentä vuotta haastattelemassa erilaisia ja eri-ikäisiä yksinäisyyttä kokeneita. Tutkijan mukaan tuhansissa kertomuksissa toistuu sama toive:
– Että joku kysyisi, mitä kuuluu. Meillä kaikilla on tarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi.
– Meidän täytyy saada kuulua laumaan ja olla sosiaalisesti olemassa, jotta voimme kokea, että oikeasti elämme ja olemme täällä yhdessä.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä