Joihinkin seurakuntiin eri puolella Suomea on palkattu erityisesti nuorten kanssa työskenteleviä musiikin ammattilaisia. Yleensä nämä työntekijät kulkevat nuorisomuusikon tittelillä, jotkut ovat kanttoreita.
Helsingissä Roihuvuoren seurakunnassa työskentelee kanttorin koulutuksella Tomi Kujansuu. Hänen vastuualueenaan on nuorisotyö.
– Bänditoimintaa, nuorten messuja, nuoria aikuisia, varhaisnuorten kitarakerho, rippikoulutyö, nuorten illat, kouluissa kiertäminen, sävellys ja sovitus bändeille, soittimien huolto ja viritys. Vastuullani on myös toimituksia, mutta vähemmän kuin kanttorilla tavallisesti, Kujansuu luettelee työtehtäviään.
Hän viihtyy työssään hyvin.
– Tämä on ihan huippuhommaa. Saan tehdä sitä mitä osaan ja mistä tykkään. Tässä pääsen soittamaan uruilla perinteistä kirkkomusiikkia ja käyttämään kevyttä musiikkia hengellisessä työssä.
Tomi Kujansuu näkee nuorisomuusikon etuna sen, että voidaan käyttää nuorten omaa kokemusmaailmaa. Kevyen musiikin hengelliset sisällöt ovat samoja kuin hengellisessä musiikissa yleensä, mutta kieli on nuorten omaa.
– Sen avulla saadaan nuoria sisälle seurakuntaan ja myös ottamaan vastuuta ja toteuttamaan itse. Nytkin kun teimme konfirmaatiomessua, niin ei minun tarvinnut tehdä juuri mitään kun nuoret olivat jo niin taitavia, Kujansuu pohtii.
Liisamaija Elenius on työskennellyt nuorisomuusikkona Malmin seurakunnassa Helsingissä reilut kolme vuotta. Koulutukseltaan hän on musiikkikasvattaja.
– Olen mukana rippikoulutyössä ja isostoiminnassa sekä teen myös monipuolisesti nuorisotyötä, hän kertoo.
Eleniuksen mukaan iso osa työtä on nuorten ohjaamista ja heidän ideoidensa mahdollistamista.
– Nuoret tekevät itse. Minä olen läsnä, autan ja ohjaan tarvittaessa. Nuorisomuusikosta on seurakunnalle se etu, että myös nuorten musiikkitoimintaan pystytään satsaamaan. Malmin seurakunnassa nuoriso- ja rippikoulutyötä on todella paljon, Helsingin suurimmassa seurakunnassa työskentelevä Elenius sanoo.
Tarve kasvaa tulevaisuudessa
Musiikin asiantuntija Teija Tuukkanen Kirkkohallituksesta kertoo, ettei nuorisomuusikoista ole olemassa yhteistä tilastoa tai listausta. Virkoja perustetaan seurakuntiin vähän eri nimikkeillä ja erilaisista lähtökohdista.
– Näppituntumalta sanoisin, että tällaisia virkoja on noin 15–20 seurakunnassa. Sitten on sellaisia nuorisotyönohjaajia, jotka tekevät musiikkityötä, Teija Tuukkanen sanoo.
Tuukkanen ennustaa, että ainakin tarve nuorisomuusikon kaltaisille työntekijöille kasvaa tulevaisuudessa, kun musiikkitoiminta yhä laajenee klassispohjaisen musiikin ulkopuolelle. Seurakunnissa on Tuukkasen mukaan havahduttu siihen, että osaamista täytyy olla myös rytmimusiikin pohjalta.
– Ennustaisin, että nuorisomuusikoiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Tietysti tässä taloudellisessa tilanteessa mietitään entistä tarkemmin, mitä virkoja perustetaan. Täytyy myös muistaa, että tämä on virka, johon emme tarjoa suoraa koulutusta. On siis täysin sattumaa, että seurakunta ja heidän tarpeisiinsa sopiva henkilö kohtaavat.
Teija Tuukkanen kertoo, että usein nuorisomuusikot ovat hallinnollisesti osa nuorisotyön tiimiä.
– Musiikkikasvatuksella on ollut seurakunnissa vahva asema, mutta ripari-ikäiset ja sitä vanhemmat nuoret ovat ehkä jääneet katveeseen tässä. Heitä varten ei ole ollut omaa musiikin ammattilaista. Seurakunnissa, joissa on nuorisomuusikko, kanttorin ei tarvitse revetä joka paikkaan, Teija Tuukkanen listaa nuorisomuusikon hyviä puolia.
Tuukkanen pitääkin nuorisomuusikkoa yhtenä tulevaisuuden virkana.
Ilmoita asiavirheestä