Ensi helmikuussa käytävien kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustojen vaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja se päättyy 15.11.2023 kello 16. Molemmat vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2024.
Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa. Heistä 64 on maallikoita ja 32 pappeja. Edustajapaikat jaetaan hiippakuntien koon mukaan eli sen mukaan, miten hiippakuntiin kuuluvissa seurakunnissa on jäseniä. Hiippakuntia on yhdeksän.
Hiippakuntavaltuustoihin valitaan jäseniksi aina 14 maallikkoa ja seitsemän pappia.
MAALLIKKOEHDOKKAITA KUMPAANKIN vaaliin voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua. Maallikkoehdokkaaksi kelpaa sellainen seurakunnan jäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Ehdokas voi olla myös seurakunnan palveluksessa, kunhan ei ole pappi.
Maallikkoja voivat äänestää kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.
Pappisehdokkaaksi voidaan kummassakin vaalissa asettaa kyseisen hiippakunnan pappi. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kolme pappia.
Pappeja voivat kummassakin vaalissa äänestää kyseisen hiippakunnan papit.
Sekä kirkolliskokousvaalien että hiippakuntavaltuustovaalien ehdokkailla on mahdollisuus julkaista esittely itsestään ehdokasgalleriassa, joka avataan verkossa tammikuussa 2024.
KIRKOLLISKOKOUS ON kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä