Agnostikkoiltaa mainostettiin näin. Mikko Salmi toinen vasemmalta.
Oulussa agnostikkoiltoja pitäneet papit olivat eilen tuomiokapitulin suullisessa kuulemisessa. Kyse ei ole kapitulin kannalta mistään muodollisesta prosessista, vaan vakavassa mielessä siitä, ovatko papit noudattaneet pappislupaustaan ja kirkon oppia, kokee pastori Mikko Salmi.
– Oli yllättävää kaikille meille agnostikkoiltoja pitäneille papeille, että meidän kirjallinen vastineemme ei riittänyt. Se osoittaa, että tämä ei ole kapitulin mielestä läpihuutojuttu.
– Kyllä siinä on pienellä paikalla, kun on yhdeksän kuulustelijaa ja istuu siinä, vaikka kuinka arvelee toimivansa omien ja kirkon periaatteiden mukaan, Mikko Salmi kommentoi eilistä kuulemista.
”Olin tänään ensi kertaa Oulun tuomiokapitulissa epäiltynä kirkon opin vastaisesta opetuksesta. Iso mies oli pienellä paikalla. Suurta lempeyttä osoitti isän (toimituksen lisäys: Mikko Salmen isä on piispa Samuel Salmi) paikalla istunut Juha Rauhala. Nyt tiedän, miltä Kylliäisestä aikoinaan tuntui. Tuomio kuullaan 14.8.”, Salmi päivitti eilen Facebookiin kuulemisen jälkeen.
Tunteen tasolla Salmi kertoo kokeneensa, että pelkkä kuuleminen oli jo puoli tuomiota.
– Vaatii aika vahvaa henkistä tilaa, että asia pysyy kirkkaana.
– Juha Rauhala oli porukan puheenjohtaja. Hän madalsi kivasti kuulustelulinjaa, ja totesi, että kyseessä on kuuleminen pienillä alkukirjaimilla.
– Kun on nyt keskusteltu viime aikoina pohjoisen ja etelän eroista, sellainen jännä ero on pakko todeta, koska täällä pohjoisessa ei riittänyt kirjallinen vastine vaan tarvittiin kuuleminen. Kun tapasin eräissä juhlissa piispa Irja Askolan Helsingissä vajaa kuukausi sitten, hän taputti harteita ja kysyi, että voi Mikko, että mitä ne Oulussa siellä oikein sinua kiusaa.
Pappien agnostikkoilloissa alustivat huhti-toukokuussa Oulun seurakuntien papit Árpád Kovács, Mikko Salmi, Päivi Jussila ja Stiven Naatus muun muassa teemoista Jumalaa ei ole ja Taivas on jo täynnä. Iltojen tarkoituksena oli tarkastella epäuskoisten kysymyksien kautta kristinuskon olemassaoloa ja vaikeita kysymyksiä.
Kapitulissa oli käyty Virtuaalikirkon videomateriaalista läpi pappien agnostikkoiltojen puheita sanasta sanaan. Esimerkiksi Mikko Salmelta kysyttiin tämän kasteopetuksesta. Agnostikkoillassa Salmi oli tuonut esiin kysymyksiä siitä, että tarvitaanko pelastukseen välttämättä kaste vai voiko myös pelkkä usko riittää.
– Kyselin sitä, että voiko luterilaista kasteteologiaa tulkita myös toisin. Ollaanko valmiita ilmoittamaan, että jos sinua ei ole kastettu, että joudut helvettiin. Onko se sielunhoidollisesti viisasta? Tätä kyselin.
Salmen mukaan kapitulissa oli hänen kohdallaan kyse siitä, pystyykö hän sitoutumaan luterilaiseen kasteteologiaan ja ymmärtääkö hän, että ihmiset ovat pahoittaneet mielensä.
Koko neljää pappia koskeva prosessi tuli kapitulin pöydälle sinne tulleiden yksityishenkilöiden kanteluiden vuoksi. Niissä pyydettiin tutkimaan pappien opetuksen tunnustuksenmukaisuutta.
”Myös hämmentäminen voi olla evankeliumin asialla”
Mikko Salmi näkee koko prosessissa myös sukupolvien välistä eroa. Ne, jotka tällä hetkellä käyttävät valtaa, näkevät kirkon viestinnän eri tavalla kuin nuorempi pappissukupolvi. Salmi kokee, että hyvää ja evankeliumin asialla olevaa viestintää voi olla sekin, jossa herätetään hämmennystä. Se saa ihmiset itse pohtimaan asioita. Tällainen herättelevä viesti voi olla esimerkiksi agnostikkoiltojen mainoksissa ollut ”Jumalaa ei ole”.
– Pitääkö viestin aina olla kirkas ja opin- ja totuudenmukainen. Minusta se voi välillä olla yliampuva ja yksisilmäinenkin, jotta se herättää keskustelua, Salmi sanoo.
Hän toteaa, että agnostikkoiltojen tarkoitus on ollut tavoittaa ihmisiä, jotka tutkimuksissa ”eivät usko niin kuin kirkko opettaa” ja myös agnostikkoja eli Jumalaa epäileviä. Virtuaalikirkossa agnostikkoillat ovat tavoittaneetkin erittäin paljon katsojia. Salmen mukaan illat ovat herättäneet Oulussa paljon keskustelua, esimerkkinä tästä katsastusmies oli alkanut hiljattain jutella Salmen kanssa illoista.
Salmen osalta kapitulissa oli kyse myös siitä, miten hän suhteuttaa oppia ja uskoa.
Salmi kokee, että uskoon verrattuna opista puhumiseen liittyy myös vallankäyttöä. Hän näkee, että ennemmin kuin oppiin kirkossa pitäisi takertua oikein tekemiseen, mieluummin ortopraksiaan kuin ortodoksiaan.
– Tässä on ideologinen ero. Ajattelen, että oikein tekeminen on paljon arvokkaampaa tälle maailmalle ja kirkolle.
Mikko Salmen isä, piispa Samuel Salmi oli jäävännyt itsensä eilisestä kuulemisesta.
Lue aiheesta myös: ”En voi kommentoida vakavuutta”
Ilmoita asiavirheestä