Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi pari päivää sitten seikkaperäisen nelisivuisen lausunnon aiheesta Suvivirsi koulujen kevätjuhlassa. Hän tulee siihen lopputulokseen, että suomalaisessa kulttuuriympäristössä suvivirsi ei tee kevätjuhlasta uskonnonvapauslain tarkoittamaa uskonnollista tilaisuutta. Virttä siis voidaan laulaa jatkossakin.
Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja arvosteli kesäkuisessa kirjeessään oikeusasiamiehelle Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan menettelyä.
Sarkomaa oli lähettänyt sosiaalisessa mediassa viestin, jonka mukaan suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista. Kuitenkin Suomen evankelisluterilaisen kirkon oman määritelmän mukaan virret ovat laulettuja rukouksia.
Apulaisoikeusasiamies Pajuojan mukaan Sarkomaan käsitys virsistä ei täysin vastaa evankelisluterilaisen kirkon käsitystä niistä. Kuitenkin hän arvioi, että suvivirttä ei koulun kevätjuhlassa laulettuna voida pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena. Yleensä siitä lauletaan vain kaksi ensimmäistä säkeistöä. Sana Jumala kyllä mainitaan, mutta vain kerran.
Päätöksessään Pajuoja vetoaa muun muassa eräisiin Euroopan ihimisoikeustuomioistuimen päätöksiin sekä peilaa asiaa koulujen ruokarukouksista vuonna 2011 antamaansa päätökseen. Ruokarukouksia Pajuoja pitää uskonnonharjoittamisena, joka ei sovi kouluun, toisin kuin suvivirren laulamista kevätjuhlassa.
”Asian arvioinnissa kiinnitän huomiota siihen, että suvivirsi on vahvasti suomalaiseen traditioon vakiintunut ja perinteinen osa koulujen kevätjuhlia. Se, että suvivirsi mielletään normaaliksi osaksi koulujen kevätjuhlia, on nähdäkseni itsessään omiaan vähentämään virren uskonnollista luonnetta päätösjuhlien asiayhteydessä laulettuna,” Pajuoja kirjoittaa.
Apulaisoikeusasiamiehen päätös on luettavissa kokonaisuudessaan Eduskunnan nettisivuilla.
Ilmoita asiavirheestä