Rooman Pietarinkirkon alla sijaitsee ikivanha hauta, jossa kaiken todennäköisyyden mukaan lepää opetuslapsi Pietarin mainen tomumaja. Toimittaja Jussi Rytkönen pääsi tutkimaan hautatunneleita paikan päällä.
”On ihmeellistä katsoa vanhoihin holveihin”
Kristityt ovat vanhan tradition mukaisesti kautta aikojen uskoneet, että apostoli Pietari kärsi marttyyrikuoleman keisari Neron vainossa vuonna 63 tai 64 jKr. ja että hänet haudattiin Rooman muurien ulkopuolelle Vatikaanin kukkulan juurelle, paikalla silloin sijainneen uuden kilpa-ajoradan (Circus) lähelle.
Toisaalta apostoliruhtinaan oleskelusta Roomassa tai hänen kuolemastaan ei suoraan kerrota Uudessa testamentissa, eikä meillä ole asiasta muitakaan Pietarin elinaikana syntyneitä kirjallisia lähteitä. Aina on ollut epäilijöitä, joiden mielestä koko asia on myöhempää tarinaa.
Tästä huolimatta olen samanaikaisesti jännittynyt ja utelias, kun kuljen suomalaisen ekumeenisen delegaation mukana oppaan johdattamana Pietarinkirkon alla olevan nekropoliksen, muinaisen roomalaisen hautausmaan kapeissa ja hämärissä tunneleissa. Muinoin ne olivat maanpäällisen hautausmaan kapeita kujia.
Nekropolis paljastui paavin 1940-luvulla Pietarinkirkon alla aloittamien kaivauksien tuloksena. Maa-aineksien täyttämät muinaiset hautaholvit on nyt osittain kaivettu esiin ja restauroitu.
On ihmeellistä katsoa vanhoihin holveihin, joiden koristelun väriloisto on hyvin säilynyt. Näyttäviä marmorisia sarkofageja on siellä täällä.
Tätä hautausmaata on käytetty 100-luvulta alkaen. Opas kertoo sekä pakanallisten että kristittyjen hautojen yksityiskohdista. Monien piirtokirjoitusten vuoksi vainajien nimiä tunnetaan paljon.
”Ilman opasta tätä olisi vaikea hahmottaa”
Hautausmaan olemassaolo on tietysti ollut aina selviö. Kun ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus rakennutti 300-luvulla ensimmäisen Pietarinkirkon, nekropolis jäi kirkon alle. Kirkko rakennettiin tänne juuri siksi, että kristityt olivat jo parin vuosisadan ajan kunnioittaneet paikkaa, johon Pietarin uskottiin tulleen haudatuksi. Kirkon alttari sijoitettiin juuri tuon paikan päälle.
Kun seurueemme ehtii hämärässä ja mutkittelevassa käytävässä Pietarin hautapaikaksi uskotun holvin äärelle, kuuntelen entistä tarkemmin. Olemme juuri Pietarinkirkon pääalttarin alla. Sen suojakatoksen, Gian Lorenzo Berninin 1500-luvulla suunnitteleman baldakiinin perustuksia on lähistöllä.
Pietarin hauta on ilmeisesti ollut ensimmäisiä tämän paikan hautoja. Sittemmin se suljettiin, ”kapseloitiin” kivilevyillä jo ensimmäistä Pietarinkirkkoa rakennettaessa suojarakenteiden sisään. Opas neuvoo, miten muutamista kivessä olevista raoista periaatteessa näkee holviin.
Yhdestä suunnasta katsottaessa Pietarin hautapaikaksi uskotun rakennelman yhteydessä on hyvin näkyvillä pieni kivinen pylväs. Se on pystytetty haudan eteen tehtyyn rakennelmaan noin sata vuotta apostolin kuoleman jälkeen.
Muuten silmien edessä on sekalainen, erilaisen kiven ja kenties muinaisen sementin täyttämä maanalainen näkymä. Ilman opasta sitä on vaikea hahmottaa.
”Haudan äärelle tultiin monen sukupolven ajan rukoilemaan ja hiljentymään”
Ehkäpä kaikki menikin niin, kuin opas kertoo: Vähäisen ja oppimattoman galilealaisen kalastajan ja Kristuksen julistajan Pietarin hautapaikasta muodostui pian Rooman kristittyjen pyhiinvaelluspaikka. Haudan äärelle tultiin monen sukupolven ajan rukoilemaan ja hiljentymään. Tieto haudan paikasta ja sen merkityksestä säilyi.
Joka tapauksessa: mitään muuta syytä kuin Pietarin hauta näiden jättiläiskirkkojen rakentamiseen tälle paikalle ei ollut.
Haudasta on vuosikymmenien takaisissa kaivauksissa löytynyt Pietarin jäännöksiksi uskottuja luita, jotka ovat katolisen kirkon hallussa Vatikaanissa. Niitä on varhaiskirkon aikana jo aikaisemmin ehkä siirrelty hieman hautaholvin sisällä.
Paikalta on löydetty myös piirtokirjoitus, joka viittaa Pietarin leposijaan.
”Tässä paikassa lepää mies, joka kolmasti kielsi Mestarinsa ja kelpasi silti apostoliksi”
Vietän pitkän tovin maanalaisessa hämäryydessä. Luterilaisesta näkökulmasta ei ehkä ole teologisesti tai muuten ratkaisevaa, onko Pietarin haudaksi uskottu maan poven kohta aito. Katoliselle kirkolle asia on tärkeämpi, onhan kirkon alttarissa periaatteessa aina oltava reliikki, pyhäinjäännös.
Mutta ei asia luterilaisellekaan merkityksetön ole. Kristinusko on historiallinen uskonto. Se kiinnittyy oikeasti olemassa olleisiin ihmisiin, asioihin ja tapahtumiin.
Uskoani voi vahvistaa, jos tiedän tai uskon – tai tiedän ja uskon – että tässä paikassa lepää mies, joka kolmasti kielsi Mestarinsa. Silti hän kelpasi apostolina Herransa palvelukseen, kuolemaan lopulta hänen puolestaan marttyyrina, kuten Jeesus ennusti ja perimätieto kertoo.
Kuva: Jussi Rytkönen. Sata vuotta apostoli Pietarin kuoleman jälkeen haudalle pystytetyn katoksen toinen kivipylväs on näkyvissä nekropoliksen hämärässä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä