Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt uuden omaishoitolain valmistelu.
Uudessa laissa säädettäisiin yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämiskriteerit sekä yhtenäiset palkkiotasot koko maahan. Nykyisin kunnilla on laaja harkintavalta tuen myöntämisessä, minkä vuoksi tuen hakijat ovat asuinkunnastaan riippuen eriarvoisessa asemassa.
Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, joista noin 60 000 tekee sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä. Heistä kuitenkin vain kaksi kolmannesta on sopimusomaishoidon piirissä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi kertoo, että uuden lain piiriin tulisivat myös ne 20 000 omaishoitajaa, joilla sopimusta ei vielä ole.
– Ilman näitä 20 000 omaishoitajaa heidän hoidettavansa olisivat laitoshoidossa, Tuomi sanoo
Lakiuudistus on yksi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotuksista omaishoidon kehittämiseksi. Viime keväänä valmistuneessa omaishoidon kehittämisohjelmassa tavoitteena on lisäksi parantaa omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista sekä omaishoitajien terveydenhuoltoa.
Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös seurakuntien ja järjestöjen rooliin: kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä halutaan tehostaa.
Kunnille edullinen hoitomuoto
Tamperelainen Aarre Alanen on ollut vaimonsa Marjon omaishoitaja vuodesta 2000 lähtien. Yöllinen sairaskohtaus halvaannutti Marjo Alasen.
– Näkö, kuulo ja järki jäivät, mutta kaikki muu meni, Aarre Alanen kertoo.
Hänen hoitotyönsä luokitellaan sairaanhoidolliseksi, erittäin raskaaksi, vaativaksi ja sitovaksi. Hän muistuttaa, että omaishoito on yhteiskunnalle halpa hoitomuoto. Viime syksynä Tampereen yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan omaishoitajat säästävät vuosittain 2,8 miljardia euroa kuntien hoitomenoja pelkästään ikääntyneiden osalta.
– Kyllä tähän kannattaisi vähän panostaa, Aarre Alanen sanoo.
Omaishoitajien asemasta kerrotaan lisää tänään 19. helmikuuta ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Ilmoita asiavirheestä