Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ehtoolliskäsitystä käsiteltiin aiempaa julkisemmin runsas viikko sitten järjestetyillä Sleyn Raamattu- ja lähetysteologisilla päivillä. Karkun opistolla 11.–13.8. pidetyn vuotuisen, kaikille avoimen seminaarin teemana oli tällä kertaa ehtoollinen. Tapahtumaan osallistui noin 80 ihmistä.
Virkakysymys ja suhtautuminen naispuolisten pappien toimittamaan ehtoolliseen ei ollut päivien keskiössä. Siitä puhuttiin kuitenkin suuremmalla joukolla kuin Sleyn piirissä aiemmin. Järjestön johtajista mukana olivat toiminnanjohtaja Tom Säilä, lähetysjohtaja Ville Auvinen ja yhdistyksen uusi puheenjohtaja Mika Latva-Rasku.
Viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana Sleyn naispappeuden vastainen kanta on noussut kirkollisessa keskustelussa esiin uudella tavalla. Syynä on ennen kaikkea Sleyn järjestämä nuortentapahtuma Maata Näkyvissä -festarit. Arkkipiispa Tapio Luoma linjasi viime vuonna, että festareilla ei saa enää viettää naispapittomia messuja.
Viime keväänä Sleyltä kysyttiin monessa yhteydessä, mikä on järjestön peruste olla tekemättä alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Pidetäänkö naisen toimittamaa ehtoollista epäpätevänä? Asiaan luvattiin palata Karkun Raamattu- ja lähetysteologisilla päivillä.
Kotimaa24 ei ollut paikalla Karkussa, vaan tämän jutun haastattelut on tehty päivien jälkeen.
Sleyn sisällä erilaisia käsityksiä naispapin toimittamasta ehtoollisesta
Raamattu- ja lähetysteologisten päivien pääluennot käsittelivät ehtoollisen ennakkokuvia Vanhassa testamentissa, ehtoollista Uudessa testamentissa, dogmaattista näkökulmaa ehtoolliseen sekä opin ja käytännön yhteyttä ehtoollisteologiassa. Luennoitsijat olivat professori Antti Laato, dosentti Erkki Koskenniemi, dosentti Leif Erikson ja piispa Jari Jolkkonen.
– Ajankohtaiset kysymykset ja se, onko pastoriksi vihityn naisen toimittama ehtoollinen pätevä, nousivat esiin ennen kaikkea viimeisenä päivänä, kertoo tapahtumasta vastannut Sleyn Luther-kirkon teologi Soili Haverinen.
Kuten aiemminkin, keskustelussa kävi ilmi, että Sleyn jäsenten ja toimintaan osallistuvien joukossa on erilaisia tapoja ajatella naispapin toimittamasta ehtoollisesta. Soili Haverisen mukaan tulkintaerot koskevat luterilaisia tunnustuskirjoja ja sitä, mitä siellä sanotaan ehtoollisen toimittajan virasta.
Haverinen huomauttaa, että Sleyn sisällä erilaiset käsitykset siitä, miksi naisen toimittamalle ehtoolliselle ei osallistuta, eivät ole tuottaneet ongelmia. Toiminnassa pitäydytään joka tapauksessa perinteisessä virkakannassa.
Toiminnanjohtaja Säilä: En rohkene kyseenalaistaa naispastorin toimittamaa sakramenttia
Sleyssä on mahdollista ajatella ehtoolliskysymyksestä useammalla tavalla, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Tom Säilä. Osa vastuunkantajista osallistuu naispapin toimittamalle ehtoolliselle, osa kiistää naispapin toimittaman ehtoollisen pätevyyden. Säilän mukaan järjestön työntekijöissäkin on niitä, jotka ovat asiasta epävarmoja.
– Mitään julkilausumaa tästä ei haluta lähteä tekemään. Sellainen tarkoittaisi, että asiasta velvoitetaan ajattelemaan tietyllä tavalla.
Säilä sanoo itse erottavansa asiassa kaksi puolta.
– En rohkene kyseenalaistaa naispastorin toimittamaa sakramenttia. Silti haluan toimia itse, kuten on käsitykseni mukaan Jumalan sanan mukaista, ja hakeudun tilanteisiin, joissa sakramentin toimittaa miespappi.
Säilä korostaa, että hänen kuvaamansa tapa suhtautua asiaan ei ole Sleyn linja, vaikka se tulee toiminnanjohtajan suusta.
Sakramenttikeskustelu on Sleyn yhteydessä keskittynyt ehtoolliseen. Kasteesta ei ole juuri puhuttu.
– Jos meillä olisi laaja käsitys siitä, että naispastorin toimittama kaste ei olisi pätevä, siitä olisi varmasti keskusteltu, Säilä sanoo.
Hän kiistää, että olisi kuullut kenenkään Sleyn teologin ajattelevan näin.
Piispa Jolkkonen: Kirkko on avannut pappisviran naisille, ja päätös pitää
Karkun Raamattu- ja lähetysteologisille päiville osallistui yhden päivän ajan myös Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Hän piti kutsuttuna esitelmän aiheesta Opin ja käytännön yhteys ehtoollisteologiassa.
Jolkkonen sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että seminaarin aihe keskittyi ehtoolliseen. Taustaltaan pietistisissä herätysliikkeissä ei ole ollut tavallista syventyä pohtimaan sakramenttien hengellistä ja sielunhoidollista merkitystä, hän huomauttaa.
Virkaan liittyen Jolkkonen sanoi omassa esitelmässään, että luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen viettämiseen tarvitaan sekä vihitty pappi että läsnä oleva seurakunta.
– Myöhemmässä keskustelussa totesin, että kirkkomme on avannut pappisviran myös naisille, ja se päätös pitää. Toivon, että nekin, jotka eivät pidä ratkaisua oikeana, voisivat kokea kirkkomme omakseen, elää siinä ja rakentaa sitä.
Jolkkonen kertoo sanoneensa myös, ettei pidä toimivana erillisvihkimyksiä erilaisten virkakäsitysten yhteensovittamiseksi.
– En myöskään pidä viisaana puheita, joissa ehtoollisen pätevyys asetetaan kyseenalaiseksi. Minusta jo kunnioitus Jumalan pyhän majesteetin edessä velvoittaa pidättymään määrittelemästä, missä Kristus ei ole.
Toiminnanjohtaja Säilä: Piispa Jolkkonen kommentoi virkakysymystä rakentavasti ja paimentavasti
Jari Jolkkosen mukaan keskustelu tilaisuudessa oli suoraa ja samalla toisia kuuntelevaa.
– Havaintojeni mukaan evankelisen liikkeen piirissä vallitsee virkakäsityksestä aika laaja kirjo, laajempi kuin julkisuudesta voisi päätellä. Asian käsittelyssä on kasvettu.
Toiminnanjohtaja Tom Säilän mukaan piispa Jolkkonen kommentoi virkakysymystä tilaisuudessa rakentavasti, paimentavasti ja selkeästi.
– Hän esitti meille, että olisi hyvä, että toimisimme naispastorien kanssa yhteistyössä. Hän sanoi myös, ettei meidän tulisi kyseenalaistaa naispastorien toimittamien sakramenttien pätevyyttä.
Jolkkosen mukaan Sleyn ja seurakuntien välillä on löydetty toimivia yhteistyöratkaisuja paikallistasolla.
– Se on aika vaativaa, sillä molemmin puolin pitäisi luopua käännyttämisinnosta ja nitistämishalusta, tulla toista vastaan ja etsiä, kuten hienosti sanotaan, ykseyttä sovitetussa erilaisuudessa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Onko Sleyn ja kirkon ehtoollisyhteys rikki? – Toiminnanjohtaja Tom Säilä vastaa
Lähetysjohtaja Ville Auvinen Sleyn ehtoolliskäsityksestä: ”Löytynee ainakin kolmea kantaa”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.