Koronavirus on sulkenut yhteiskuntia, ja moni istuu pääosan ajastaan neljän seinän sisällä. Niin myös italialainen fyysikko ja kirjailija Paolo Giordano. Hän on Suomessakin tunnettu erityisesti kiitetystä esikoisromaanistaan Alkulukujen yksinäisyys.
Koronakaranteenissa Giordano on kirjoittanut pienen kirjan, jota on sanottu korona-ajan ensimmäiseksi painetuksi julkaisuksi – mene ja tiedä. Tartunnan aikaan sisältää Giordanon havaintoja ja pohdintoja pandemian merkityksestä ja vaikutuksista.
Giordanon kirja voisi olla ihan hyvin koottu lyhyistä blogikirjoituksista. Mutta kirjan, kirjasen, muodossa se tuntuu merkityksellisemmältä kuin sähköiset merkinnät netin hälyssä ja pohjattomuudessa. Giordano kirjaa kiteytetysti ylös ajatuksiaan ja havaintojaan ei niinkään kirjailijana kuin fyysikkona, tieteen näkökulmasta matematiikkaa painottaen.
Giordanoa ei huoleta yhtä paljon itse tauti kuin se, mitä se voi saada aikaan. Pahimmassa tapauksessa epidemian seurauksena tuntemamme sivilisaatio nyrjähtää sijoiltaan.
Virus ja sen leviäminen on kuin matemaattinen peli, jolla on omat lainalaisuutensa. Giordanolle matematiikka ei kuitenkaan ole kylmää ja itsekästä, vaan siihen sisältyy rakentava viesti: epidemian taltuttamisessa paras päätös on sellainen, joka ottaa huomioon paitsi henkilökohtaisen edun myös kaikkien yhteisen edun.
Kirjassaan Giordano käy fatalismia, kohtalonuskoa, vastaan ja korostaa ihmisten yhteisten ponnistusten merkitystä. Koronaepidemia muistuttaa myös, että ihminen on osa laajempaa kokonaisuutta, ekosysteemiä.
Kirjan lopussa Giordano sanoo, että epidemian aikaan monien päivät kuluvat laskien erilaisia asioita, kuten sairastuneiden ja kuolleiden määrää, talouden menetyksiä, hengityssuojainten kulutusta tai päiviä, jotka meillä vielä on edessä poikkeusoloissa.
Niinpä psalmin 90 sanat nousevat usein Giordanon mieleen: ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.”
Paolo Giordano: Tartunnan aikaan. Suom. Leena Taavitsainen- Petäjä. Aula & Co 2020. 76 s.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.