Lauantain vastaisena yönä joukko toistaiseksi tuntemattomia asemiehiä hyökkäsi siviilien kimppuun tuliasein Burkina-Fason koillisosassa tuhoisin seurauksin.
Lähellä Nigerin rajaa sijaitsevassa Solhanin kaupungissa ja sen lähistöllä sijaitsevassa kylässä kuoli yhteensä ainakin 160 ihmistä. Taistelijat sytyttivät tuleen asuntoja ja liikehuoneistoja.
Hyökkääjät on tunnistettu jihadisteiksi asujen, islamististen tekstien ja taisteluhuutojen perusteella. He liikkuivat jihadisteille tyypilliseen tapaan moottoripyörillä ja avolava-autoilla, uskonnonvapausjärjestö Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen kertoo.
Maan hallinto on kuvannut iskuja terrorismiksi, mutta toistaiseksi mikään maassa toimivista islamistiryhmistä ei ole ilmoittautunut niiden tekijäksi.
Burkina Faso on Saharaan rajoittuva köyhä muslimienemmistöinen sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Viimeisten kahden vuoden aikana yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa väkivaltaisuuksien vuoksi. Lisäksi Burkina Fasossa elää 20 000 pakolaista, jotka ovat paenneet sinne jihadistien hyökkäyksiä naapurimaasta Malista.
– Olemme aavistaneet, että isoja iskuja on tulossa. Open Doors nosti Burkina Fason viime vuonna sijalle 28 uskonnonvapauden rajoittamista mittaavassa World Watch -listauksessa, Auvinen kertoo.
Kalifaattia rakentamassa
Islamistinen väkivalta lisääntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna lähes kolmanneksen. Tämä on Auvisen mukaan erittäin huolestuttavaa muun muassa siksi, että koronpandemian aikana islamistiset hyökkäykset vähenivät muualla maailmassa merkittävästi.
– Alueella toimii toistakymmentä aseellista jihadistiryhmää. Yksi merkittävimmistä on Länsi-Afrikan islamilainen valtio Iswap, joka rakentaa alueelle kalifaattia. Vuonna 2020 Sahelin alueella, Burkina Fasossa ja Nigerissä tehtiin noin 400 kristittyjä vastaan suunnattua iskua.
Boko Haramista haarautuneen Iswapin lisäksi iskujen takana on Burkina Fasossa usein Ansar ul Islam, joka on haarautunut Malissa toimivasta Ansar Dine -liikkeestä. Ryhmittymien tavoitteena on shariaan pohjautuva hallinto.
Sovintoa uskontojen välille
Maan pääkaupungissa Ouagadougoussa asuva protestanttisen opiskelijaliikkeen (IFES) johtaja Dieudonné Tindano kertoo kristittyjen työskentelevän maassa sovinnon puolesta eri uskontokuntiin kuuluvien välillä.
Maan väestöstä noin 60 prosenttia on muslimeita. Kristittyjä on noin kolmannes, joista valtaosa on katolilaisia. Animisteja on noin kahdeksan prosenttia.
– Köyhän valtion on vaikea huolehtia väkivaltaisuuksien synnyttämistä pakolaisvirroista. Tarvitsemme tähän viisautta ja varoja, Tindano kertoo Kotimaalle.
Hän pyytää kristityiltä esirukousta perjantain iskussa menehtyneiden omaisten, loukkaantuneiden sekä alueen vakauden puolesta.