Joka hiippakunnassa kutsutaan kirkon ammattiin opiskelevia KiTOS-seminaariin pohtimaan, millainen kirkko on työpaikkana ja voisiko kirkko olla opiskelijan tuleva työnantaja. Kerran vuodessa järjestettävässä seminaarissa opiskelijat voivat jakaa seurakuntaharjoittelun herättämiä ajatuksia ja kysymyksiä. Siellä pohditaan omaa työntekijäidentiteettiä, kutsumusta ja sitä, millaista osaamista ja hengellisyyttä kirkon työntekijältä odotetaan.
– On todella tärkeää, että kirkon tehtäviin tulevat ovat miettineet kutsumustaan ja hengellistä identiteettiään. Joskus myös jaakobinpaini on paikallaan. Rohkaisen painiin, sillä kutsumus kestää paremmin elämän kolhuja, kun sitä on jo opiskeluaikana koeteltu, sanoo hiippakuntasihteeri Juha Antikainen Kuopion hiippakunnasta.
Seminaari on moniammatillinen, eli siihen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki hiippakunnan alueella harjoittelun suorittaneet tai opistojensa loppuvaiheessa olevat kasvatuksen, diakonian, teologian ja kirkkomusiikin opiskelijat. Lisäksi seminaari on osallistujille maksuton. Hiippakunta korvaa myös osallistujien matkakulut julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Osallistumisesta saa todistuksen, jonka voi liittää CV:hen.
Kuopion hiippakunnan KiTOS-seminaareissa pari seurakuntalaista käy aina kertomassa opiskelijoille seurakuntalaisten odotuksista seurakunnan työntekijöitä kohtaan. Kirkkoherra puolestaan kertoo työnantajan odotuksista. Seminaareissa käsitellään myös työhyvinvointia. Yhteiset rukoushetket ja messu ovat tärkeässä roolissa.
– Keskustelu on ollut vilkasta ja hauskaakin on ollut. Koskettavia kohtaamisia on koettu, Antikainen summaa.
”Seminaarissa päästiin syvälle ja huikeisiin sfääreihin”
Teologian opiskelija Jesse Heinonen Åbo Akademista piti Turun arkkihiippakunnan järjestämää kaksipäiväistä KiTOS-seminaaria mukavana, antoisana ja ajatuksia herättävänä. Seminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, sopiiko alalle vai ei, mikä on Pyhän hengen rooli luterilaisissa seurakunnissa ja onko papin rippisalaisuus kaikissa tilanteissa murtumaton.
– Oli hienoa huomata, että muilla on mielessä aivan samanlaisia kysymyksiä, mitä olen itsekseni paljon pohtinut. Oli hyvä tutustua myös diakoniaopiskelijoihin. Tulevaisuudessa työskentelemme yhdessä päivittäin, joten on hyvä oppia ymmärtämään toistensa työaloja jo opiskeluaikana.
Sosionomi-diakoniksi opiskeleva Jonna Ojala on samoilla linjoilla. Hänen mielestään olisi seurakuntatyöyhteisöjen kannalta kaukaa viisasta järjestää kirkon alan opiskelijoille enemmänkin työalarajat ylittäviä tapaamisia ja toimintaa.
– Me opiskelijat olemme vielä muovattavissa, emme ole juuttuneet tiettyihin kaavoihin.
Myös teologian opiskelija Tiiu Himanen yllättyi siitä, miten samanlaisia ajatuksia ja kysymyksiä seminaariin osallistuneilla oli, vaikka ikähaitari oli suuri ja mukana oli eri alojen opiskelijoita.
– Sain omiin pohdintoihini paljon lisäevästä muiden oivalluksista.
Teologian opiskelija Maria Djakonowsky iloitsi siitä, että seminaari ei jäänyt pinnalliseksi.
– Päästiin syvälle ja huikeisiin sfääreihin. Tällä leirillä kurottiin myös umpeen kuiluja tulevien teologien ja diakonien väliltä. Olisi ollut mahtavaa, jos mukaan olisi saatu vielä kanttoriopiskelijoita ja nuorisotyönohjaajiksi opiskeleviakin. Kun puhutaan paljon, havaitaan, mikä kaikki meitä eri alojen kirkon työntekijöitä yhdistää.
Seminaarilaiset arvostivat sitä, että piispa Kaarlo Kalliala oli toisen leiripäivän ajan läsnä leirillä ja osallistui yhteiseen työskentelyyn.
– Meille välittyi tunne, että kirkko on oikeasti kiinnostunut tulevista työntekijöistään ja arvostaa meitä, sosionomi-diakoniksi opiskeleva Mari Hellsten toteaa.
– Leiri oli äärimmäisen intensiivinen. Kaikkea sen antia ei ehtinyt vielä leirin aikana tajuta ja pohtia.
Myös esimerkiksi Tampereen hiippakunnassa opiskelijoilta on tullut paljon hyvää palautetta piispan läsnäolosta KiTOS-seminaareissa. Matti Repo keskustelee niissä aina rauhassa kahden kesken jokaisen mukana olevan opiskelijan kanssa.
Moniammatillisuuden toteutuminen on monin paikoin haaste
KiTOS-seminaarien osallistujamääriin ja moniammatillisuuden toteutumiseen vaikuttavat monet seikat. Miten oppilaitokset rytmittävät seurakuntaharjoittelun? Löytyykö harjoittelupaikkoja? Tavoittaako seminaarikutsu kaikki opiskelijat? Moni kirkon alan opiskelija on nykyisin ammatinvaihtaja, ja opintoja suoritetaan monimuotoisesti. Oppilaitoksissa käydään vain silloin tällöin lähipäivissä.
Toisaalta hiippakunnissa on isoja eroja sen suhteen, kuinka paljon niiden alueella on koulutusta kirkon aloille. Esimerkiksi Lapuan hiippakunnan alueella ei ole teologi-, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- tai diakonian alan koulutusta.
– Tämä näkyy siinä, että yhteydet oppilaitoksiin ja opiskelijoihin eivät ole olleet niin tiiviitä kuin ne muussa tapauksessa todennäköisesti olisivat, toteaa hiippakuntapastori Jaakko Antila.
Lapuan hiippakunnan KiTOS-seminaariin on yleensä osallistunut lähinnä teologian opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet työssäoppimisjaksonsa hiippakunnan alueella. Muiden ammattialojen opiskelijoiden määrä on ollut vähäinen.
– Vaikka harjoittelijoita on ollut hiippakuntamme seurakunnissa, he ovat osallistuneet KiTOS-seminaariin yleensä oman oppilaitoksensa lähialueella, Antila sanoo.
– Omissa KiTOS-seminaareissamme moniammatillisuus ei ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä olikin hienoa, kun nyt pääsiäisen alla Centrian nuorisotyönohjaajaopiskelijat tulivat koko ryhmänä hiippakuntamme KiTOS-seminaariin.
Lastenohjaajia koulutetaan kuitenkin sekä Jyväskylässä että Lapualla.
– Olemme vahvistamassa yhteyksiä näiden paikkakuntien opiskelijoihin. Opiskelijoiden hengellisen identiteetin tukeminen on tärkeää varsinkin, kun kaikkien opiskelijoiden yhteys seurakuntaan ei ole ennestään kovin vahva, Antila sanoo.
Myös Mikkelin hiippakunnassa KiTOS-seminaarien saaminen moniammatilliseksi on haaste. Syyt ovat samat kuin Lapualla.
Tänä keväänä seminaariin osallistui vain teologeja. Opiskelijat kokivat seminaarin rauhoittavana lepohetkenä tiukkatahtisen opiskelun keskellä.
– Opiskelijoiden mukaan yliopisto-opiskelu on hengellisen elämän kannalta neutraalia. He ehdottivat, että heti opintojen alkuun voisi sijoittaa teologista ammatti-identiteettiä tukevan orientaatiojakson, jossa opiskelijat saisivat seurata papin työtä lähietäisyydeltä, kertoo hiippakuntasihteeri Päivi Erkkilä.
Miten saada myös toisen asteen opiskelijat mukaan?
Espoon hiippakunnan seurakuntaharjoittelusta ja työssäoppimisesta vastaava asiantuntija Mika Nurmi toteaa, että työalarajat ylittävissä kirkon alan opiskelijoiden seminaareissa löytyy yhä kehitettävää.
– Pitäisi selvittää, miten voisimme ulottaa KiTOS-seminaarit koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita eikä vain yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita.
Hiippakuntasihteeri Juha Antikainen Kuopiosta ehdottaa, että sosiaalista mediaa tai erilaisia sähköisiä alustoja käytettäisiin entistä ennakkoluulottomammin. Ne voisivat tarjota nykypäivään sopivan mahdollisuuden pitää yhteyttä opiskelijoiden, oppilaitosten ja hiippakunnan sekä seurakuntien kesken.
Porvoon hiippakunta on perustanut kirkon eri aloille opiskeleville oman ryhmän, joka kokoontuu Turussa ja järjestää opiskelijoille erilaista toimintaa.
– Lisäksi Novian ja Åbo Akademin opiskelijoiden tarpeita silmällä pitäen on juuri perustettu osa-aikainen opiskelijakappalaisen virka. Aiemmin tätä työtä hoidettiin osana perusseurakuntatyötä, mutta nyt on päädytty uuteen ratkaisuun, kertoo dekaani Magnus Riska.
Helsingissä kirkon aloille opiskelevilla on KiTOS-seminaarien lisäksi omaehtoista yhteistoimintaa.
– Esimerkiksi opiskelijajärjestöt järjestävät yhteisiä juhlia ja opintoretkiä, kertoo hiippakuntasihteeri Salla Poropudas.
Uudistuvat opetussuunnitelmat mahdollistavat vahvemman työelämäyhteistyön
Opiskelijoiden hengellistä identiteettiä ja kutsumusta tukevalle toiminnalle on kysyntää, mutta toisaalta opiskelijat ovat usein kuormitettuja opintojen, työn ja perhe-elämän paineissa.
– Tämän vuoksi opiskelijoita tukevaa toimintaa on pyritty rakentamaan Helsingin hiippakunnassa yhdessä oppilaitosten kanssa, niin että se voisi olla osa opiskelijoiden opintopolkua, Salla Poropudas sanoo.
Helsingin hiippakunnassa on tapahtumassa suuria uudistuksia opiskelijatyössä.
Kirkon aloille kouluttavien oppilaitosten uudistuneet tai uudistumassa olevat opetussuunnitelmat ja tutkintojen rakenteet antavat mahdollisuuden entistä vahvempaan työelämäyhteistyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittavat entistä enemmän opintoja seurakuntayhteisöissä.
Poroputaan mukaan eri kirkon alojen opiskelijat pyritään jatkossa ohjaamaan samoihin seurakuntiin, jotta syntyisi kiinnostavaa moniammatillista osaamista ja tutustumista eri työntekijäryhmien kesken.
– Tällainen uudenlainen ajattelu tukee niin opiskelijan valmiuksia yhteistyöhön kuin ammatillista kasvua ja hengellisen identiteetin muotoutumistakin. Henkilökohtainen hyvä ohjaus, tilaisuus toimia aidoissa tilanteissa ja mahdollisuus oman hengellisen elämän hoitamiseen ovat tässä avainasemassa.
Myös Turun arkkihiippakunnassa opiskelijoita pyritään tietoisesti ohjaamaan seurakuntaharjoitteluissa siihen, että kirkon työ on yhteistä ja moniammatillista.
– Harjoitteluohjaajien vuosittaisissa tapaamisissa tästä muistutetaan ja pyydetään mahdollistamaan opiskelijalle se, että hän näkisi ja kokisi mahdollisimman monen eri alan työkaverin kanssa toimimista harjoittelun aikana, hiippakuntapastori Pauliina Järvinen sanoo.
Kaikissa hiippakunnissa ymmärretään seurakuntaharjoittelujen tärkeys. Lapualla useat seurakunnan uudet työntekijät ovat kertoneet hiippakuntapastori Jaakko Antilalle, että eivät ennen seurakuntaharjoittelua olleet ajatelleet suuntautuvansa seurakuntatyöhön, mutta harjoittelu muutti suunnitelmat.
– Harjoittelun merkitys ei rajoitu vain opiskeluaikaan. Jo yläkoulun TET-jaksoilla on suuri vaikutus siihen, hakeutuuko nuori ylipäätään kirkon työhön valmistaviin opintoihin, Antila huomauttaa.
Kuvat Turun arkkihiippakunnan KiTOS-seminaarista Mermaskussa, Viherlahden leirikeskuksessa toukokuussa 2017: Emilia Karhu. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä