”Kirkon tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sen jäsenten todellisen kristillisen identiteetin muovaaminen varhaiskristillisiin ihanteisiin nojautuen”, sanotaan Suomen evankelis-luterilasen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon sunnuntaina allekirjoittamassa ekumeenisten neuvottelujen loppuasiakirjassa.
Hollolassa pidetty ja sunnuntaina päättynyt oppikeskustelu oli järjestyksessään 15. ja sen teemana oli ”Kirkko yhteisönä – Kristillinen identiteetti ja kirkon jäsenyys”.
Kristillistä identiteettiä korostettiin muun muassa toteamalla:
”Kirkon tärkeimpiin tehtäviin sen jäsenten todellisen kristillisen identiteetin muovaaminen varhaiskristillisiin ihanteisiin nojautuen. Sen tulee olla evankeliumiin pohjautuva Kristuksen Herraksi ja Jumalaksi tunnustavien ja hänen tahtoaan seuraavien Kristuksen opetuslasten identiteetti. Tässä mielessä Kristillisen identiteetin tulee olla luonteeltaan Kristus-keskeistä ja eukaristinen [ehtoollista viettävä]. Nykypäivänä erityisen tärkeänä on pidettävä kysymystä ekklesiastisesta [seurakunnallis-kirkollisesta] identiteettistä. Kristillisen identiteetin moraalisilla implikaatioilla [seurauksilla] on tässä prosessissa erityinen merkitys.”
Neuvottelujen tulokset esitettiin teeseinä, jotka käsittelevät teologisia kysymyksiä kuten kastetta, ehtoollista ja piispan virkaa.
”Kirkon ykseys ja jatkuvuus liittyvät läheisesti piispan virkaan. Kysymys piispan viran paikasta ja roolista kirkossa pitäisi ottaa seuraavien keskustelujen teemaksi kirkkojemme välillä”, todettiin ensimmäisen teesiryhmän teesissä numero seitsemän.
Teeseissä painotettiin myös, että kirkon sanoma ja kasvatus liittyvät olennaisesti toisiinsa. Niin ikään ristillisen kasvatuksen merkitystä korostettiin.
Lue oppineuvottelujen 16 teesiä
Heinolan neuvotteluissa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa edustivat arkkipiispa Kari Mäkinen, piispa Matti Repo, piispa Seppo Häkkinen, professori Gunnar af Hällström, professori Matti Kotiranta, professori Antti Laato, pastori Heta Hurskainen sekä pastori Marita Tuomi. Venäjän ortodoksisen kirkon delegaatiota johti Astanan ja Kazakstanin Metropoliitta Alexander.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelut aloitettiin vuonna 1970 arkkipiispa Martti Simojoen aloitteesta.
Ilmoita asiavirheestä