Vuosi sitten muusikko Lauri Ainala äänitti Saarella uukuniemeläisen herätysliikkeen kesätapahtuman eli Orpokotijuhlien virrenveisuuta ja äänimaisemaa. Nyt hän on työstänyt äänitteistä tunnevoimaista musiikkia, joka tyylillisesti edustaa ambientia ja dronea.
Ainala ei ollut Orpokotijuhlilla sattumalta tai ensimmäistä kertaa, vaan omien laskujensa mukaan 15:ttä kertaa. Orpokotijuhlat Saarella on myös Ainalan marraskuussa julkaistavan levyn nimi.
– Isän puolen suku on ollut mukana uukuniemeläisessä herätysliikkeessä sen alkuajoista asti. Juhlien tunnelma on ainutlaatuinen, ja tuohon tunnelmaan haluan palata. Mielikuvani jo lapsuuden ajoilta juhlista on se, että siellä on pääosin vanhoja ihmisiä. Väki vähenee vuosi vuodelta. Tuossa hitaasti pois kuihtumisessa on jotain ajatuksia ja tunteita herättävää. Juhlien äänet ovat ääniä toisesta ajasta ja paikasta.
Ainala sanoo, että levy on dokumentti siitä, miten hän itse kokee ja on kokenut Orpokotijuhlat ja niiden sanoman.
***
Levyn musiikkiin tehdyllä videolla on synkkiä kuvia muun muassa muumioituneesta kissasta ja ehtoollisleivistä. Ainala kertoo löytäneensä muumioituneen kissan oman talonsa eteislaudan alta.
– Olin löydöstä hyvin vaikuttunut, ja siksi olen myös halunnut käyttää sitä projekteissani. Kissa on selvästikin jonkinlainen maaginen esine, ja henkilö, joka sen on lattian alle laittanut, on uskonut tiettyihin asioihin. Usko, sen kohteet ja symbolit voivat selvästikin olla pelottavia joidenkin mielestä.
Ainala kertoo olleensa alkoholin vietävänä. Enää hän ei kutsu itseään juopoksi.
– Krapula on hengellinen tila. Ehkä koko levy kuvaa krapulaa, joka on seurausta Pyhästä Hengestä juopumisesta. ”Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!”
Ainala kertoo liikkuneensa seurakuntanuorissa viiden vuoden ajan ja olleensa lujasti uskossa. Nyttemmin hän on eronnut kirkosta kahdesti.
– Liityin siihen uudestaan vain siksi, että voin erota uudestaan. Suhteeni uskontoon on läheinen.
***
Levyn musiikkityyli on suurelle yleisölle vähemmän tunnettua, sen määritelmä on dark ambient / drone.
– Musiikki on siis pelkistettyä ja toistoon perustuvaa, välillä myös hahmotonta äänimassaa, joka pyrkii tunnelmien luomiseen. Sanoja kappaleissa ei ole, lukuun ottamatta muutamia liturgiasta otettuja pätkiä, kuten ”aamen aamen aamen”, Ainala selittää.
– Alun perin ajattelin levyni musiikin nimenomaan kirkkoon esitettäväksi ja voi olla, että tuo suunnitelma toteutuukin. Levyn musiikki on hengellistä, jos joku sen niin kokee. Ainakin se perustuu uskonnolliseen musiikkiin ja herättää itsessäni primitiivisiä hengellisyyteen liittyviä muistoja ja tunteita. Toisaalta levyn musiikki on puhtaasti subjektiivista, kokemukseni kautta suodattunutta.
Orpokotijuhlat Saarella esitettiin Helsingissä Flow-festivaaleilla elokuussa.
Kuva: Jarmo Loikkanen. Savonlinnalainen, nyt Tampereella asuva Lauri Ainala tekee persoonallista musiikkia soololevyllään. Aiemmin hänet on musiikkipiireissä tunnettu kokeellisesta Paavoharju-yhtyeestä.
Ilmoita asiavirheestä