Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päätti marraskuussa 2014 hallintomallista, jossa kirkon perusyksikkönä on seurakunnista koostuva hiippakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala sanoo Kotimaa24:lle, että vuoden 2006 laissa ortodoksisesta kirkosta puhutaan hiippakunnasta seurakunnan perusyksikkönä. Aiemmassa laissa perusyksiköstä ei ollut lainkaan mainintaa.
Kirkolliskokous päätti vuonna 2014, että kirkon perusyksikkö hiippakunta koostuu erikokoisista ja erilaisten erityispiirteiden seurakunnista. Seurakuntalaisia lähellä olevana palvelevana ja toiminnallisena yksikkönä toimii seurakunta. Seurakuntien itsehallinto säilyy laajana. Jokaisella seurakunnalla on oma kirkkoherra, ja vaaleilla valittu seurakunnanneuvosto toimii paikallisena luottamuselimenä.
Hiippakunnan ylintä valtaa yhteisissä asioissa käyttää vaaleilla valittu maallikkoenemmistöinen hiippakuntavaltuusto. Sen jäseninä ovat myös kirkkoherrat ja sitä johtaa hiippakunnan piispa. Budjettivalta säilyy seurakunnissa. Hiippakuntavaltuusto vahvistaa seurakuntien budjetit ja tilinpäätökset. Nykyisten säädösten mukaiset seurakunnanvaltuustot ja hiippakuntaneuvostot lakkautetaan ja että esitetyn mallin toteuttaminen ei vaadi hallintoon lisäresursseja.
Myöhemmin on määrä arvioida myös hiippakuntarajoja. Seurakunta- ja hiippakuntarajat ja seurakuntien määrä pohditaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun hallinnon tasojen vastuut on sovittu.
Muutoksia voi tulla myös verotukseen. Tässä on Sirpa Korialan mukaan kyse pitkän tähtäimen ideatasolla olevasta pohdinnasta. Nykyisen kirkon jäsen maksaa veronsa seurakunnalle, jonka alueella hän asuu.
Jatkossa voisi olla esimerkiksi niin, että kirkollisverona kerätyt varat jaettaisiin hiippakunnittain seurakuntiin jäsenmäärän ja tulonmuodostuksen perusteella hiippakuntavaltuuston vahvistaman talousarvion mukaisesti. Veroprosentti olisi toisin kuin nyt sama kaikkialla.
Viimeksi kirkollishallitus käsitteli esitystä hiippakuntakeskeisestä hallintomallista istunnossaan tiistaina. Se pyytää kirkollishallituksen hallintovaliokuntaa täsmentämään hiippakuntakeskeiselle hallintomallille asetettuja tehtäviä ja tavoitteita.
Ortodoksisen kirkon hallinnonuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2009.
Asiasta lisää: Esitys hiippakuntakeskeisestä hallintomallista
Kuva: Minerva
Seppälä