Postinkulun hitaus löi leimansa myös Espoon hiippakunnan piispanvaaliin. Ensimmäisellä vaalikierroksella 16 Espoon tuomiorovastikunnan alueella annettua ennakkoääntä saapui myöhässä lääninrovastille. Ensimmäinen kierros järjestettiin 8. lokakuuta.
– Olemme hämmästelleet postinkulun valtavaa hitautta. Postileimoista näkyi, että kuoret oli lähetetty ennen ensimmäistä kierrosta, Espoon tuomiokapitulin lakimiesasessori Sari Anetjärvi kertoo.
Piispanvaalissa äänioikeutetut voivat äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä rovastikunnissa järjestettävissä vaalikokouksissa. Espoon hiippakunnassa rovastikuntia on kolme: Lohjan rovastikunta, Tuusulan rovastikunta ja Espoon tuomiorovastikunta. Espoon tuomiorovastikunnan myöhässä tulleet äänet kulkivat Espoosta Espooseen.
Jokaisella äänestäjällä vastuu äänensä perillemenosta
Piispanvaalissa ennakkoon äänestävä voi lähettää vaalilipukkeensa postissa tai viedä sen lääninrovastille sopivana ajankohtana. Espoon vaalissa äänioikeutetut saivat ennen ensimmäistä kierrosta postissa kirjekuoren, jonka sisällä oli taitettavat vaaliliput molemmille kierroksille ja lipukkeille palautuskuoret. Ennakkoon äänestävää pyydettiin kirjoittamaan kuoren päälle nimensä. Kuoret avattiin ja äänestysliput leimattiin vaalikokouksissa.
Ennakkoäänestäminen oli Espoon piispanvaalissa suosittua. Sari Anetjärven arvion mukaan yli puolet valitsijoista antoi äänensä ennakkoon.
Anetjärvi huomauttaa, että jokainen äänestäjä vastaa itse siitä, että hänen äänensä tulee perille.
– Lääninrovastilta voi myös ennen vaalipäivää kysyä, onko postissa lähetetty ääni saapunut.
Anetjärven mukaan äänestäjille lähetettiin ensimmäisen kierroksen jälkeen muistutusviesti siitä, että toisen kierroksen ääni kannattaa toimittaa ajoissa.
Espoon piispanvaalissa myöhässä saapuneet äänet hävitettiin avaamattomina. Näin ollen jäi salaisuudeksi, olisivatko ne vaikuttaneet ensimmäisen kierroksen tulokseen.
Teoriassa se on mahdollista, sillä toiselle kierrokselle päässeen Juhani Holman ja siltä pudonneen Sammeli Juntusen ero oli vain kuusi ääntä. Holmaa tuki 173 äänestäjää, Juntusta 167.
Postiin jääneiden äänten lisäksi Tuusulan rovastikunnassa hylättiin ensimmäisellä kierroksella seitsemän ääntä, koska äänestäjät eivät olleet kirjoittaneet nimiään kuoriin.
Toisen kierroksen tulokseen postinkulku ei vaikuta, sillä Kaisamari Hintikka voitti Juhani Holman 139 äänellä.
Lähes 150 jätti äänestämättä toisella kierroksella
Espoon piispanvaalissa oli 950 äänioikeutettua. Puolet heistä oli Espoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, puolet maallikkovalitsijoita. Vaalin äänestysprosentti jäi molemmilla kierroksilla alhaiseksi. Ensimmäisellä kierroksella se oli 87,2. Toisella kierroksella 1. marraskuuta äänestysprosentti laski entisestään ollen 84,7. Toisella kierroksella noin 150 äänioikeutettua jätti äänensä antamatta. 18 ääntä hylättiin.
Pappien aktiivisuuden puutetta selittää se, että äänioikeus on myös eläkepapeilla. Heistä osa on jo ikääntyneitä tai huonokuntoisia. Anetjärvi kuitenkin huomauttaa, että äänestämättä jättivät myös maallikot.
– Se on hämmästyttävää, sillä he ovat henkilöitä, jotka seurakunnat ovat erikseen valinneet äänioikeutetuiksi. Ei tälle ole muuta selitystä kuin se, että motivaatio äänestää ei ole riittävä.
Äänestysaktiivisuuden laskuun toisella kierroksella saattoi vaikuttaa myös se, että jotkut pudonneiden ehdokkaiden tukijoista jättivät kokonaan äänestämättä.
Se, oliko postilla osuutta asiaan toisella kierroksella, selvinnee vasta tulevan viikon aikana.
Kuva: Olli Seppälä. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli.
Lue myös:
Espoon hiippakunnan uusi piispa on Kaisamari Hintikka
Espoon piispaksi valittu Kaisamari Hintikka haluaa, että kirkossa voi ottaa esiin vaikeita asioita
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.