Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tiedottaja Heli Karhumäki kuvasi muutama viikko sitten Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä körttiläisiä rukousvammaisiksi.
– Omaa liikettäni körttiläisyyttä vaivaa ylimielisyys ja herätyksen pelko. Pidän körttiläisiä myös rukousvammaisina, koska körtit eivät rukoile yhdessä vaan etsivät Siionin virsistä ongelmiinsa sopivan laulun ja laulavat sitä, Karhumäki sanoi Seurakuntalaisen uutisen mukaan.
Ovatko körtit rukousvammaisia, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen?
– Tähän on vähän vaikea mennä sanomaan, kun en tiedä, mitä Heli Karhumäki rukouksella on tarkoittanut. Mutta Siionin virrethän ovat täynnä rukousta.
Juntusen mukaan virren veisaaminen ei ole mitä tahansa laulamista. Hän muistuttaa Lutherinkin sanoneen, että veisaaminen on kuin kahdesti rukoilisi.
Minkälainen asema rukoilemisella on herännäisyydessä?
– Rukous on mukana kaikessa elämässä niin kuin hengitetään ilmaa keuhkoihin, sisään ja ulos. Seuraperinteessä veisuu on ymmärretty yhteiseksi rukoukseksi. Siionin virret ovat herännäisyydessä rukous- ja virsikirja. Joskus voidaan seurojen päätteeksi lausua yhdessä myös Isä meidän tai Herran siunaus.
Ilmoita asiavirheestä